Kuntien väliset erot ovat kasvaneet merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Menestys, hyvinvointi ja kasvu näyttäisi kasautuvan, samoin kuin kuihtuminen ja syrjäytyminen niin yksilötasolla kuin kunta- ja aluetasolla. Tutkija Timo Aron mukaan jokaisen alueen menestyminen perustuu kasvuun. Elinvoiman onnenpyörä eli positiivisen kasvun kehä toimii siten että kun asukasmäärä kasvaa se lisää asuntotuotantoa ja palvelukysyntää. Kysyntä lisää puolestaan investointeja joka lisää yrityksiä ja työpaikkoja jne. Voidaan puhua hyvän kierteestä. Vastaavasti negatiivinen väestönkehitys luo supistumisen ja kuihtumisen kierrettä.
Luonnollisen väestönkasvun ohella alueiden ja kuntien eritymiskehitykseen vaikuttaa muuttoliike. Suomen väkiluku kasvoi viime vuonna vajaa 13 000 henkeä, joka on täysin maahanmuuton ansiota. Jos katsoo vuosien 2010-2016 tilastoja muuttoliikkeestä, Oulun kehyskunnista vain Liminka ja Kempele ovat voittajia Timo Aron ”Elinvoiman onnenpyöräkilpailussa”. Myös väestöennuste vuoteen 2035 lupaa hyvää, sillä kasvuennuste on Limingalle 14,6 prosenttia ja Kempeleelle 11,6 prosenttia.
Limingan tulevaisuus ja kuntastrategia vuosille 2018-2022 nojaa kolmeen asiaan, joista riippuu olemmeko kasvun ja kehityksen junassa vai kuihtuvien kuntien kerhossa. Kunnan tulisi vastata yhteiskunnan muutoksiin ennakoiden, uudistuen ja tarttuen kiinni mahdollisuuksiin. Liminka on muun muasa linjannut, että haemme muun muassa rohkeasti pääsyä matkailun kasvuun esimerkiksi Ruutikankaan ampumaurheilukeskuksen, Liminganlahden luontokeskuksen, luontomatkailun ja kansainvälistymiseen pohjautuen.
Olemme uudistamassa myös teknisiä ja vapaa-ajan palvelurakenteita siten, että pärjäämme ja otamme yritykset mukaan palvelutuotantoon. Jos emme kykene yhdessä tekemään ja uudistumaan, uskalla kokeilla rohkeasti ja usko omiin kykyihimme emme voi saavuttaa mitään. Osammeko siis toimi yhdessä ja samaan suuntaan vai aletaanko riitelemään ja valittamalla pilaamaan hyvän kierteen?
Kuntastrategian mukaan Liminka hakee vahvaa yritystoiminnan kasvua kaikilta toimialoilta, vaikka kärkitoimialoina ovat kiertotalous, matkailu ja logistiikka. Kunnan työpaikkakehitys on ollut varsin hyvää vuosian 2013-2017, sillä yrityskannan kasvu on ollut kaupunkiseudun suurinta 12,3 prosenttia. Vastaavasti työpaikkojen määrä on kasvanut Limingassa vuosina 2010-2015 samassa tahdissa Kempeleen kanssa, yhteensä 12 prosenttia.
Mikä parasta, työpaikat ovat syntyneet yksityiselle sektorille ja avoimen sektorin työpaikkojen määrä ko aikana on kasvanut Limingassa selkeästi eniten Oulunseudulla, yhteensä 27,9 prosenttia.
Sekä väestönkasvun että yritysten sijoittumisen hidasteena tai esteenä on kuitenkin ollut ongelmat maapolitiikassa. Kuntana emme ole saaneet hankittua maata rakentamisen soveltuvilta alueilta riittävästi. Olemme törmänneet ajatteluun, että minun pitäisi saada maastani paljon enemmän, monta kertaa enemmän kuin tuon naapurisaran omistaja on saanut. En myy tuolla hintaa ja en myy ainakaan kunnalle. Kaikki eivät ehkä ole tietoisia, että kunnan kanssa maakauppa on 80 prosenttia verotonta toisin kuin muissa kaupoissa joissa maksetaan koko summasta verot.
Jos ei ole paikkoja minne rakentaa ei ole myöskään veronmaksajia ja riskinä on palvelujen ja asukkaiden karkaaminen sinne missä on mahdollisuus rakentaa. Kunnan menestys on siten kiinni hyvin monesta asiasta, asukkaista, yrityksistä, tonttimaasta, palveluista ja poliittisesta päätöksenteosta. Menestyminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttää toimimista ajassa, osaamista, tahtoa, luottamusta ja ymmärrystä yhteisestä hyvästä.