Liminganlahden osayleiskaavoitus käynnistettiin 1997, siis 21 vuotta sitten. Hankkeeseen on käytetty kymmeniä työvuosia niin suunnittelijoiden, virkamiesten, viranomaisten kuin päättäjienkin aikaa. Rahaa on käytetty runsaasti, vaikka EU-tukea on hankkeeseen saatukin.
Hankkeen tavoitteet ovat pysyneet kohtalaisen samanlaisina vaikka lainsäädäntö on muuttunut, konsultit, päättäjät ja asukkaat vaihtuneet. Tavoitteet liittyvät mm. luonnonsuojeluun, maankäyttöön ja ihmisten elinolosuhteisiin. Asukkaita on kuultu kaavasta vuosina 1997–98.
Viranomaisneuvottelussa 14.10.2010 ohjeina jatkotoimia varten oli osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen ja kaavan valmisteluaineiston nähtäville pano. Osallisille nähtiin tärkeäksi välittää tietoa osayleiskaavan tilanteesta.
Kempeleen kaavoittaja neuvoi jakamaan epähomogeenista aluetta pienempiin osiin kaavoituksen selkiyttämiseksi.
Kaava-alueesta erotettiinkin Ankkurilahden-Haaransillan-Liminganportin alue, jonka osayleiskaava valmistui 2015. Jo sitä ennen olisi ollut tärkeää saada osayleiskaava valmiiksi Rantakylän ja Virkkulan osalta, jotka ovat lähellä Liminganlahtea ja luontokeskusta. Perusselvitykset ovat niin vanhoja, että kaipaavat tarkistamista. Vanhat selvitykset ovat kunnan kaavoitussivustolla.
Maaliskuussa 2018 esiteltiin Limingan matkailun Masterplan, jossa yksi osa-alue oli Liminganlahti. Masterplan ei ole kuitenkaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnitelma, eikä sillä ole sitovia oikeusvaikutuksia. Täten valtuuston hyväksyntä ei olisi ollut edes tarpeen.
Mikä on perimmäinen syy Rantakylän ja Virkkulan kaavoituksen kanssa vitkasteluun? Onko se maankäytön asiantuntemuksen puute kunnassa, vai mikä? Rahan puutteesta ei voi olla kysymys, koska kunnalla on ollut varaa paljon turhempaankin.
Osayleiskaavan valmistuminen helpottaisi asukkaiden tulevaisuuden suunnittelua ja rakennustarkastajan lupamenettelyä, kun rakentamisen edellytykset olisi tutkittu kaavalla.
Toisaalta voi olla ehkä parempi olla ilman kaavaa, ellei sitä tehdä luonnon ehdoilla. Kansainväliset, valtakunnalliset ja maakunnalliset sopimukset ja tavoitteet tulee joka tapauksessa ottaa huomioon. Teemayleiskaavakin esimerkiksi suojelunäkökohtien osalta olisi ehkä mahdollinen.