RANTALAKEUS Liminganlahden luontokeskus rikkoi viime vuonna ennätyksiä monella rintamalla. Luontokeskuksessa vieraili enemmän asiakkaita kuin koskaan (59 000, nousua edellisvuoteen 17 prosenttia) ja luontokeskuksen väki teki myös ennätysmäärän ryhmäopastuksia.
Kaikkiaan erilaisiin yli puoli tuntia kestäviin kosteikkoaiheisiin opastuksiin osallistui yli 8300 asiakasta, joista päiväkoti- ja koululaisryhmien määrä on huomattava. Kasvua opastusmäärissä oli 20 prosenttia.
– Suurin osa opastuksistamme liittyy kosteikkoalueen lintuihin. Viime vuonna löivät läpi myös ötökkäopastukset. Teinitkin innostuvat tutkimaan kosteikon vedenalaista elämää haavien ja suurennuslasipurkkien avulla, kertoo asiakasneuvoja Heli Suurkuukka.
Myös Syötteen kansallispuiston käyntimäärä jatkaa nousuaan. Viime vuonna kasvua tuli 29 prosenttia ja kävijöitä oli ennätyksellisen paljon eli lähes 69 000.
Suomen 40 kansallispuistoon tehtiin viime vuonna yhteensä 3,2 miljoonaa ja kaikkiin Metsähallituksen Luontopalvelujen hoidossa oleviin kohteisiin noin 6,9 miljoonaa käyntiä. Luontomatkailun ja luonnossa liikkumisen suosio ovat kasvaneet vuosia ja luontoliikunnan muodot monipuolistuneet. Tämä asettaa Metsähallitukselle haasteen seurata entistä tarkemmin luontomatkailun kestävyyttä.
Luontopalvelut on kehittänyt kestävyyden seurantaan menetelmän, joka koostuu noin parista kymmenestä mittarista. Niiden avulla tarkkaillaan muun muassa häiriölle ja kulutukselle herkkien lajien ja luontotyyppien tilaa sekä esimerkiksi kävijöiden kokemuksia ruuhkaisuudesta tai maaston kulumisesta.
Mikäli jokin mittareista antaa hälyttäviä signaaleja kestävyyden tilasta, aletaan korjaaviin toimiin. Seurantamenetelmää on pilotoitu viime vuonna Hossassa ja tämän vuoden aikana se otetaan käyttöön myös Syötteen ja Rokuan kansallispuistoissa.
Ongelma on kuitenkin Luontopalvelujen resurssien niukkuus. Käyntimäärien ja suojelukohteiden määrän kasvaessa Luontopalvelujen rahoituskehys on ollut laskeva. Käytössä on siis koko ajan vähemmän rahaa per asiakas.
– Matkailun kestävyyteen kuuluu paljon eri osatekijöitä. Luontoon tukeutuvan matkailun osalta olennaista on kohteiden luontoarvojen säilyminen. Jos kansallispuistojen ja muiden suosittujen luontokohteiden palvelurakenteisiin ei voida satsata, vaarantuu käytön ohjaus, mikä puolestaan vaarantaa luontoarvoja, kommentoi Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Timo Tanninen.