Liminka. Valtuutettu Terho Lipsonen (kesk.) muistutti maanantai-iltana kokoontuneelle kunnanvaltuustolle, ettei aikaa käytettäisi riitelyyn ja syyttelyyn, vaan asioita vietäisiin eteenpäin yhdessä.
– Ei valiteta asioista, joissa ei ole valittamista. Eikä viedä asioita oikeuteen, joita ei kannata viedä eteenpäin, Lipsonen huomautti.
Kokouksessa ei nyt äänestetty kertaakaan.
Valtuusto hyväksyi yksimielisesti yli kolmevuotiaiden varhaiskasvatuksen ryhmäkoon pienentämisen elokuun alusta alkaen. Jatkossa yhtä kasvattajaa kohden voi olla enintään seitsemän lasta, kun tällä hetkellä lukumäärä on kahdeksan. Muutos koskee myös yksityisen varhaiskasvatuksen ryhmiä.
Limingassa nykyinen ryhmäkoko on ollut käytössä vuodesta 2016, jolloin uusi lasten päivähoitoasetus mahdollisti ryhmien suurentamisen. Muutos ei ole kuitenkaan ollut positiivinen: se on hankaloittanut esimerkiksi toiminnan järjestämistä ja suunnittelua, sillä sopivia pienryhmätiloja ei ole ollut tarpeeksi.
Asiaa selvittänyt Limingan kunnan varhaiskasvatusjohtaja Sari Supperi toteaa monien tutkimusten osoittavan, että varhaiskasvatuksen laadun keskeisiä tekijöitä ovat henkilöstön koulutustaso, henkilöstön ja lapsiryhmän pysyvyys sekä riittävän pieni ryhmäkoko.
– Satsaus lasten ja perheiden hyvinvointiin on satsaus tulevaisuuteen. Se tuo lapsiperheiden ja lapsuuden arvot kunnan arvojen mukaisesti käytäntöön, hän jatkaa.
Muutos ei vaadi lisämäärärahaa. Ryhmäkokojen pienentämisen seurauksena hoitopaikkojen tarve olisi yhden yli kolmevuotiaiden ryhmän verran, johon tilat ovat jo päiväkodeissa olemassa.
Valtuutetut kiittelivät muutosta.
Keskustan Antti Tahkola muistutti Limingan olevan ikärakenteeltaan Euroopan nuorin kunta. Siksi satsaukset lapsiin ja nuoriin ovat aina paikallaan.
– Viime vuosina olemme investoineet lapsia ja nuoria palveleviin rakennuksiin. Nyt investoimme käyttömenoihin. Tämä on hieno askel.
Valtuusto hyväksyi myös osallisuustyöryhmän perustamisen. Uudessa kuntastrategiassa tavoitteena on vahvistaa kuntalaisvaikuttamista ja -osallistamista. Tarkoitus on laatia kuntalaisvaikuttamisen pysyvä toimintamalli lokakuun loppuun mennessä.
Aluksi valtuustolle ehdotettiin, että työryhmään valitaan yhdeksän jäsentä kunnanhallituksen jäsenen lisäksi, mutta keskustelun kuluessa määrä nostettiin yhteentoista, jotta kaikki puolueet pääsevät mukaan vaikuttamaan. Myös muita sidosryhmiä pääsee suunnittelutyöhön mukaan.
Kokouksen yhteydessä esittäytyi päättäjille niin nuorisovaltuusto kuin vanhus- ja vammaisneuvosto. Esille nousi muun muassa nuorten suunnittelema Meijän mesta, joka toimisi nuorten kokoontumispaikkana. Nuorisovaltuusto on kaavaillut paikkaa kirjaston ja apteekin talon väliin. Nuorten ajatukset saivat vastakaikua.
Jarmo Ahola (kesk.) totesi, että ABC:llä kokoontuessa kahvia voi kulua nuorilla "enemmän kuin laki sallii".
– Kun säännöt saadaan mestassa pelaamaan, niin tämä on hyvin kannatettava ajatus.
Hän myös halusi tietää onko nuorisovaltuustolla sellaista haravaa, joilla syrjäytyneitä nuoria saataisiin myös mukaan.
Nuorisovaltuutettu Eetu Kinnunen sanoi toiminnan olevan niin matalalla kynnyksellä varustettua kuin voi olla.
– Mutta siihen ei ole keksitty keinoa, jos jollekin kynnys tulla mukaan on suurempi.
Kari Ylönen (kesk.) muistutti, että nuorisovaltuuston tulisi edustaa kaikkia Limingan nuoria. Hän mietti, miten esimerkiksi ammattikoulussa opiskelevat on saatu mukaan.
Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Elias Holm uskoo esimerkiksi Meidän mestan olevan hyvä kokoontumispaikka myös heille.
– Nyt varmaan viettävät siellä ABC:llä aikaa.
Omakohtaisen kokemuksen valtuuston tietoon toi Eila Paavola (kesk.), joka oli törmännyt seitsemään vieraaseen poikaan omassa grillikatoksessaan.
– Kun juttelin poikien kanssa, kertoivat ettei heillä ole kokoontumispaikkaa, Paavola kertoi.
Kristian Ruotsalainen (kok.) toivoi nuorisovaltuuston sekä vanhus- ja vammaisneuvoston pöytäkirjat esille kunnan kotisivuille. Se lisäisi avoimuutta ja antaisi kuntalaisille tietoa kunnassa toimivista eri neuvostoista ja valtuustoista.