Kilpailutus uuden päiväkodin rakentamisesta käynnistyy välittömästi, jos kunnanvaltuusto ensi viikon maanantaina hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. Kunnanjohtaja Pekka Rajalan mukaan rakennustöihin voidaan päästä jo syyskuussa. Tavoitteena on saada alueelle 1 200 -neliöinen, 6-8 osastoa sisältävä päiväkoti, mihin mahtuu yli 100 lasta.
– Kunta siirtyy valmistuviin tiloihin vuokralle pitkällä vuokrasopimuksella. Kiinteistö ei tule kunnan taseeseen, Rajala toteaa.
Toiminta nykyisissä päiväkodeissa jatkuu normaalisti.
– Terveysviranomaiset eivät ole todenneet, että tilat pitäisi sulkea. Sisäilmaa parannetaan muun muassa puhdistimilla, hän lupaa.
Kun nykyiset päiväkotirakennukset puretaan, on tontit tarkoitus kaavoittaa asuntokäyttöön.
Taloudellisesti tämä vuosi on sujunut Limingassa verotulojen ja valtionosuuksien osalta hyvin, molemmat ovat budjetoitua suuremmat. Sen sijaan menoihin on uponnut miljoona euroa suunniteltua enemmän. Kasvua on kaikilla osa-alueilla teknistä toimea lukuun ottamatta.
Esimerkiksi erikoissairaanhoidon menot ovat ylittyneet 350 000 eurolla. Sivistyspuolen henkilöstökulut ovat kasvaneet puolella miljoonalla.
– Siitä olemme pyytäneet selvityksen. Kyse on ilmeisesti sijaisten käytön kasvusta. Yleishallinnon puolella kasvua on parisataa tuhatta. Olemme panostaneet elinvoiman parantamiseen erilaisten hanketyöntekijöiden avulla. Esimerkiksi työvoimahallinnon sakkomaksuja on onnistuttu pienentämään 55 000 eurolla viime vuoteen verrattuna.
Limingassa on haasteita myös lastensuojelun kustannuspaineissa.
Kunnanjohtaja Rajala muistuttaa, että uusiutuminen ja tässä ajassa eläminen on tärkeää. Siksi hän harmittelee esimerkiksi Kirkonrannan asemakaavan hyväksymisestä hallinto-oikeuteen tehtyä kunnallisvalitusta.
Liminka on esittänyt valituksen käsittelemistä kiireellisenä.
– Kunnalla ei ole keskustan alueella enää juurikaan vapaita tontteja. Alueen rakentaminen olisi lähdössä välittömästi liikkeelle, kun asemakaava saisi lainvoiman. Ennakkovarauksia on yli 30.
Pekka Rajalan mukaan kunta on tehnyt kaavoituksen huomioimalla alueen kulttuuriympäristön. Esimerkiksi kirkon ja asuntoalueen väliin on jätetty runsaasti tilaa.
Valituksessa todetaan muun muassa, ettei alueen arvoja ole otettu riittävästi huomioon kaavan valmistelussa, selvitykset ovat riittämättömiä ja että Oulun hallinto-oikeus on kumonnut edellisen kaavoitusyrityksen vuonna 2001.
Kunnanjohtaja huomauttaa, että Museoviraston ja Pohjois-Pohjanmaan museon mukaan alueen kaavoittaminen on mahdollista aiemman asemakaavan kumoamispäätöksestä huolimatta, kunhan alueen erityispiirteet otetaan huomioon.
– Aiemmin laadittu, hallinto-oikeuden kumoama asemakaavamuutos ja -laajennus koski eri aluetta kuin nyt. Suunniteltu rakentaminen sijoittuu huomattavasti kauemmas kirkon länsipuolelle. Kumotussa asemakaavassa uudisrakentamista oli sijoitettu kirkon koillispuoliselle peltoaukealle.