Liminka Syyskuun loppuun mennessä Limingassa on tänä vuonna perustettu 63 uutta yritystä. Se on ennätys, totesi lukemia maanantai-iltana valtuustolle esitellyt kunnanjohtaja Pekka Rajala.
Hän valotti tuoretta kehyskuntien elinvoima-analyysia, missä Limingan lukemat olivat monessa kohtaa esimerkilliset. Esimerkiksi vuosien 2013-2017 välisenä aikana yrityskannan määrä on kasvanut Limingassa 12,3 prosenttia.
– Samalla tiellä pitäisi jatkaa, ylläpitää kasvua ja saada lisää yrityksiä ja työpaikkoja, Rajala huomautti.
Myös talouden laiva on kääntynyt Limingassa suotuisammaksi. Kahdeksan ensimmäisen kuukauden osalta verotulot ovat olleet budjetoitua suuremmat. Kuntaliiton ennusteen mukaan verotulot ylittävät tänä vuonna talousarvion 125 000 eurolla. Talousjohtaja Tarja Lempeä kuitenkin muistutti tilanteen elävän vielä loppuvuoden aikana.
– Palvelualueilla pitää edelleen tutkia tarkkaan mitä on tilattu ja paljonko rahaa on jäljellä. Kulujen seuranta on edelleen hirveän tärkeää, hän ohjeisti.
Hymyä valtuutettujen huulille toivat myös perusturvan hyvät lukemat. Esimerkiksi erikoissairaanhoito on alittanut budjetin liki miljoonalla eurolla. Ylitystä on tapahtunut vain sosiaalipalveluissa.
Jarmo Ahola (kesk.) kiitteli terveyskeskuksen hyvää toimintaa.
– Itse olen käynyt katsomassa siellä saattohoidossa olevia omaisia ja täytyy hattua nostaa.
Valtuutetut toivoivat Limingan hyvien palvelujen vetävän terveyskeskukseen myös naapurikuntien asiakkaita, jolloin tulot kasvaisivat entisestään. Terho Lipsonen (kesk.) heitti, että tulevaisuudessa tie saattaa olla ravalla Liminkaan päin asiakasmäärän vuoksi.
Liisa Kylmänen (kesk.) toppuutteli liian ruusuisen kuvan maalaamisesta perusturvan osalta. Hän sanoi tulojen kasvun johtuvan pitkälti vuodeosaston myydyistä vuodepaikoista.
– Oulu on ostanut koko vuoden ajan kymmentä ylipaikkaa. Jos tilanne muuttuu, muuttuvat luvutkin.
Valtuusto myönsi Limingan Kuitu Oy:n kuituhankkeelle lisärahoitusta 300 000 euroa. Elinkeinopäällikkö Teemu Haapalan mukaan alkuperäinen, 2,1 miljoonan euron tukisumma ei ylity, mutta summasta on kunnanhallituksen päätöksellä sidottu 1,85 miljoonaa Viestintäviraston tukea vastaavaksi kunnan tueksi, minkä vuoksi annettu budjettivaltuutus on jo käytetty. Limingan Kuitu Oy:n osakassopimuksen rahoitusliitteen mukaisesti kunnan tytäryhtiön Limingan Kehitys Oy:n osuus Limingan Kuitu Oy:lle myönnettävästä osakaslainasta on 287 630 euroa.
Äänestyksen jälkeen valtuusto hyväksyi myös Limingan Kehitys Oy:n pääomittamisen 0,4 miljoonalla eurolla. Kunnanhallitus myönsi toukokuussa yhtiölle 250 000 euron lainan, jonka Kehitys Oy käytti Limingan Kuitu Oy:n osakepääomaan. Nyt yhtiön pitää suorittaa kuituhankkeen osakaslaina. Tämän vuoksi Limingan Kehityksen hallitus on esittänyt, että kunta pääomittaisi yhtiötä, jotta sen toimintakyky säilyy hyvänä myös yritysryhmähankkeiden rahoittajana.
Perussuomalaisten Kimmo Rantanen esitti Ritva Laitisen (ps.) kannattamana, että kunta myöntäisi Kehitys Oy:lle lainana 300 000 euroa ja pääomittaisi vain 100 000 eurolla.
Alkuperäisesitys voitti äänin 21-7 kahden äänestäessä tyhjää.
Vihreät jättivät valtuustokysymyksen Tupoksen koulun tilanteesta ylipitkien koulupäivien suhteen: onko tilanne saatu korjattua ja miten?
Asko Laukkanen (ps.) kysyi Lakeustalon viivästyksen kustannuksista. Hän halusi tietää pääurakoitsijan sakkomaksun suuruudesta, paljon viivästys maksaa kunnalle ja miten aiheutuneet kulut korvataan taloon muuttaville yrittäjille.
Antti Tahkola (kesk.) jätti valtuustokysymyksen tilapäisen kotipalvelun muuttamisesta maksuttomaksi.
Kokouksessa jätettiin myös liuta valtuustoaloitteita. Vihreät jättivät aloitteen päivittäisen kasvisruokavaihtoehdon tarjoamisesta Limingan kouluissa kokeiluluontoisesti ensi vuoden alkupuolella, ympäristöohjelman laatimisesta kunnalle sekä äänestyskäyttäytymisen kirjaamisesta kunnan toimielinten pöytäkirjoihin. Kuntaliiton ohjeistuksen mukaan äänestyskäyttäytymisen pitäisi aina ilmetä pöytäkirjasta. Aloitteen ovat allekirjoittaneet myös Mari Viinamäki (sd.) ja Heidi Haataja (vas.).
Antti Tahkola jätti aloitteen Lakeustalon tulevien kokoustilojen saamiseksi maksutta liminkalaisyritysten käyttöön. Tahkola esittää myös, että Ojanperän koulun tiloja voitaisiin hyödyntää yhdistysten kokouskäytössä.