Limingassa on rakennettu viimeisen kymmenen vuoden aikana paljon. On rakennettu muun muassa terveyskeskus, kirjasto, vanhuspalvelukeskus, Ojanperän päiväkoti, Linnukan ja Ojanperän uudet koulut, Lakeustalo ja niin edelleen.
Nykyisessä investointiohjelmassa on lisäksi muun muassa uuden liikuntahallin rakentaminen sekä mahdollinen lukion saneeraus.
Lähes jokaisen rakentamispäätöksen taustalla on vaikuttanut yhtenä tekijänä rakennusten ilmenneet kosteusvauriot ja sisäilmaongelmat.
Tupoksen Vesikarin koulun osalta sisäilma- asioita on selvitetty vuoden aikana laajalti ja nyt on tietoa niin paljon, että valtuusto voi tehdä sen osalta tulevaisuuden ratkaisut. Limingan tapana on ensin selvittää ongelmaa perusteellisesti ja sen jälkeen tehdä päätöksiä ja toteuttaa ne.
Rakennushankkeet eivät ole vuosien mittaan menneet niin kuin Strömsössä ja julkisia rakennuksia, kouluja päiväkoteja, terveyskeskuksia ja niin edelleen joudutaan purkamaan ja korjaamaan joka puolella Suomea. Kunnat painivat saman haasteen kanssa.
On pakko kysyä miten on mahdollista, että rakentamisen taso Suomessa on niin luvattoman heikkoa? Kyse ei ole kokemustemme mukaan pelkästään kiireestä, osaamisesta ja välinpitämättömyydestä, vaan haasteellisia ovat myös vähän aikaa markkinoilla olleet uudet materiaalit ja eri tyyppisten materiaalien keskinäinen yhteensopivuus.
Varsin usein esimerkiksi käytetyt liimat ja muovimatot ovat keskenään aiheuttaneet ongelmaa.
Mitä kunnissa voidaan asioille tehdä?
Limingassa rakennushankkeiden kilpailutuksissa keskiössä on aina ollut laatu. Esille tulleiden ongelmien myötä uusille kohteille on asetettu tiukemmat raja-arvot tai kriteerit esimerkiksi betonilattioiden kuivumisen osalta kuin yleisesti edellytetään.
Olemme edellyttäneet muun muassa kuivaketju10 mukaista rakentamista, joka tarkoittaa rakennuksen ja materiaalien suojaamista rakentamisen kaikissa vaiheissa.
Vaadimme kuivempaa ja parempaa kuin suositukset tai asetukset edellyttävät.
Olemme pyrkineet toimimaan avoimesti ja vaatimaan urakoitsijoilta kunnon jälkeä.
Laadun varmistamiseksi eri kohteisiin on palkattu ulkopuolisia valvojia oman organisaation ja rakennustoimikunnan lisäksi. Niinikään kunta on käyttänyt säännönmukaisesti ulkopuolisia asiantuntijoita esiin tulleiden ongelmien selvittelytyössä. Asiat on viety erilliseen sisäilmatyöryhmään, jossa on mukana myös työterveyshuollon ja henkilöstön edustus mukana.
Omaa organisaatiota on vahvistettu sisäilmaongelmiin perehtyneellä rakennusinsinöörillä, jotta rakentamista kyetään ohjeistamaan ja seuraamaan riittävästi.
Rohkenen väittää, että melko harvassa ovat ne suomalaiset kunnat, joissa on otettu sisäilma-asiat ja rakentaminen yhtä vakavasti kuin meillä. Olemme edelläkävijöitä ja muualta Suomesta tulee tuon tuosta yhteydenottoja, kiitosta pioneerityötä ja kyselyitä miten olemme asiat järjestäneet.
Tavoitteena on ollut kaikin keinoin varmistaa, että saamme sitä mitä olemme tilanneet, siis terveitä ja hyviä tiloja, tarjouspyynnön mukaisesti.
Suomalaisen rakentamiskulttuurin on syytä muuttua!
Pekka Rajala