Limingan koulutuskeskuksessa on rajoitettu lasten liikkumista lainvastaisesti, katsoo eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin.
Valtion koulukotiin sijoitettuna olevat lapset ja nuoret eivät pääsääntöisesti ole voineet liikkua ulkona ilman valvontaa. Siellä on myös rajoitettu heidän liikkumistaan ilman, että tästä on tehty lain vaatimia päätöksiä.
– Edellytän, että Limingan koulukoti noudattaa lastensuojelulain liikkumisvapauden rajoittamista koskevia säännöksiä ja lasten liikkumista rajoitetaan ainoastaan laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä ja liikkumisvapauden rajoittamisesta tehdään asianmukaiset valituskelpoiset päätökset, Sakslin toteaa.
Koulutuskeskuksen johtaja Teija Tuuliainen kertoo, että nuorten liikkumista on nyt lisätty.
– Nuoret käyvät paljon aiempaa vapaammin omilla asioillaan. He käyvät harrastuksissa, esimerkiksi tanssimassa ja kuntosalilla ja tapaavat läheisiään ja kavereitaan.
Hän korostaa, että liikkuminen tapahtuu kunkin nuoren yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tämän kanssa sovitaan kotiintuloajat. Laitosalueella liikkuessa läsnä on aina aikuinen.
Jos liikkumista koulukodissa joudutaan rajoittamaan esimerkiksi karkailun tai päihteiden vuoksi, tehdään tästä Tuuliaisen mukaan nykyisin lain edellyttämä päätös ja siihen kuullaan paitsi nuorta ja hänen sosiaalityöntekijäänsä, myös hänen huoltajiaan.
Johtaja pitää ongelmallisena sitä, että hänen omalla päätöksellään nuoren liikkumista voidaan rajoittaa maksimissaan viikon ja sosiaalityöntekijän päätöksellä kuukauden.
Limingan koulukodin mielestä nuorten vapaa liikkuminen mahdollistaisi sen, että heidän kesken voisi syntyä haitallisia ja laitosturvallisuutta vakavasti vaarantavia alakulttuureja. Koulukoti kertoi Sakslinille antamassaan selvityksessä, että alakulttuurien lieveilmiönä esiintyy muun muassa ”kiristämistä, tupakan ja huumaavien aineiden myyntiä, ilkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä, pahoinpitelyjä sekä kiusaamista, aseistettua varustautumista aikuisia vastaan ja henkilökuntaan kohdistuvaa väkivaltaa”. Se katsoo, että liikkumisvapauden rajoittamispäätös ei ylipäätään sovellu koulukotinuorten rajoittamiseen vaan sen perusteet ja kohdentaminen osoittautuvat käytännössä mahdottomaksi.
Apulaisoikeusasiamies muistuttaa päätöksessään, että yksilön oikeusturvan vuoksi perustuslaissa suojattujen oikeuksien, kuten liikkumisvapauden rajoittamisesta, täytyy tehdä asianmukaiset päätökset.
– Julkista valtaa käyttävä taho ei voi koskaan oikeuttaa lainvastaista toimintaansa sillä, että nuoret toimivat lainvastaisesti, Sakslin jyrähtää.
Erityisnuoria
Limingan koulutuskeskuksessa on 28 paikkaa.
Työntekijöinä on yli 60 sosiaali-, terveys- ja opetusalan ammattilaista.
Siellä hoidetaan erityisen haasteellisia nuoria, joilla on puutteita koulunkäynnissä.
Kaikilla on taustallaan vakavia, heitä traumatisoituneita tapahtumia.
Monella on pahoja päihdeongelmia.
Sinne sijoitetaan myös itsetuhoisia nuoria sekä rikoksia tekeviä nuoria.