Toivon, että aika olisi jo kypsä, että joku kuntavaali ehdokas uskaltaisi lähteä kampanjoimaan liikunnan merkityksestä ihmisen terveydelle ja sitä kautta viemään asiaa kunnassa pontevasti eteenpäin.
Tutkimustiedon valossa tiedämme liikunnan vaikutukset ihmisen kokonaisterveydelle. Mutta kuinka moni oikeasti tietää, että liikunta on kirjattu terveydenhuollon käypä hoito -suosituksiin. Suosituksissa todetaan, että säännöllisen liikunnan tulee kuulua pitkäaikaissairauksien ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen. Liikkumattomuus ja runsas istuminen on terveydelle haitallista, jopa tappavaa. Liikunnan merkityksen korostaminen on erityisen tärkeää terveydenhuollon ammattilaisille, nuorten ja lasten kanssa työskenteleville ja päättäjille.
Sote- ja maakuntauudistuksien jälkeen ihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen on uudistuvien kuntien yksi tärkeimmistä tehtävistä. Tähän tulee varautua kunnissa mieluummin etukenossa kuin vasta pakon alla uudistusten toteutuessa. Liikunnan terveyssuositusten mukaisesti kouluikäisistä lapsista liikkuu riittävästi vain pieni osa. Miten takaamme, että lapset saavat suositusten mukaisesti liikettä päiväkotipäivän tai koulupäivän aikana? Tämä vaatii kasvattajilta luovuutta toteuttaa kasvatushetket sekä opetus niin, ettei se tapahdu enimmäkseen paikallaan istuen. Toki tärkeimmässä roolissa ovat perheet ja sitä kautta lapsen juurruttaminen liikkumiseen iloon jo varhaisista vuosista lähtien.
Liikunnan hyötyjen mitattavuus ei ole se helpoin asia. On kuitenkin ilmiselvää, että suurimman hyödyn saamme ennaltaehkäisevänä työnä ja sitä kautta terveysmenojen säästöissä. UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari on arvioinut liikkumattomuuden maksavan Suomessa 1-2 miljardia euroa vuodessa. Ei siis mitenkään pieni summa kansantalouden kannalta.
Ikäihmisten pidempään kotona asumisesta on keskusteltu vilkkaasti viime vuosina. Miten turvata, että ikäihminen pärjää kotona ja säilyy toimintakuntoisena? Liikunta on lääke tässäkin elämänvaiheessa. Tällä hetkellä ikäihmisten liikuttaminen on isosti yksilöiden omalla vastuulla ja kunnat kantaa huolta pääosin kuntoutuksesta.
Mielenterveysongelmat kasvavat hurjalla tahdilla. Liikunnan merkitys mm. keskivaikeassa masennuksessa on tutkimuksissa todettu yhtä tehokkaaksi kuin lääkehoito. Muutoinkin ihmisten liikkeelle saaminen kotoa tuo elämänlaatua ja ehkä paljon kaivatun sosiaalisen verkoston, jos liikutaan ryhmässä. Tämän vuoksi mielenterveyskuntoutujien ja muutoinkin vajaakuntoisten osalta liikunta on yksi hyvä terapiamuoto. Yhdessä liikkeelle lähteminen ei ole kallista, mutta se vaatii kunnilta organisointia ja ryhmälle ammattimaisen vetäjän.
Vapaaehtoistoimijoiden toiminnan tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. Ne tekevät jokainen todella arvokasta ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä kunnissa. Yhä useampi kunta on laittanut liikuntapaikat maksullisiksi aikuisille ja se voi olla pienemmille seuroille ja toimijoille jo kynnyskysymys. Kalliimpien lajien sosioekonomiset kysymykset voitaisiin ratkaista esimerkiksi erilaisten stipendijärjestelmien avulla. Näin lahjakkaat lapset eivät jää lajin ulkopuolelle perheen maksukyvyn vuoksi. Toivonkin, että kunnat jatkavat hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja kuuntelevat tarkalla korvalla heidän asiantuntijuutta ja tulevaisuuden tarpeita.
Yksi puhuttavimmista aiheista on liikuntapaikkojen tilanteet kunnissa. Investointeja on lykätty vuosi vuodelta, kun taloudelliset tilanteet ovat haastavat. Liikuntapaikkoihin investointi tulee nähdä tulevaisuuden tekona, jonka hinta maksaa itsensä takaisin terveempinä ja elinvoimaisempina kuntalaisina. Uusista asukkaista kilpailtaessa liikuntamahdollisuuksien laaja-alaisuus sekä liikuntapaikkojen ajantasaisuus on kunnalle merkittävä kilpailuvaltti. Toivoisinpa näkeväni Oulun seudulla kunnan, joka uskaltaa ottaa liikuntaedellytysten luomisen kuntaimagon rakentamisen kärkiasiaksi.
Olin kokoamassa Limingan kunnalle liikuntapalvelusuunnitelmaa vuoteen 2025 saakka. Siitä voi lukea lisää ehdotuksia liikuntapalveluiden elinvoiman lisäämiseksi Limingassa. Sen sisältö on nähtävillä kunnan nettisivuilla.