LIMINKA Ravintola Raitin Olohuoneen yrittäjä Jaana Martikkala ei epäröinyt, kun Suomen Kätilöliitto ry:n varapuheenjohtaja Leena Lehto otti yhteyttä ja tarjosi Täällä voit imettää -tarraa yrityksen käyttöön.
– Itse kahden lapsen äitinä pidän imettämistä luonnollisena asiana. Meillä on paljon lapsiperheitä asiakkaina ja täällä on jo imetetty aiemminkin. Asiakkailtakaan ei ole tullut kielteistä palautetta. Haluamme entisestään helpottaa ravintolaan tulemista pienten lasten kanssa. Ei imettämistä tarvitse piilotella, Martikkala toteaa.
Hän kiinnitti tarran ulko-oveen perjantaina. Samalla Raitin Olohuoneesta tuli ensimmäinen tunnuksen käyttöön ottanut pohjoissuomalainen yritys. Kätilöliitto lanseeraa tarran virallisesti tällä viikolla. Parhaillaan vietetään pohjoismaista imetysviikkoa teemalla ”Imetyksen tukena yhdessä”.
– Varsinkin sosiaalisessa mediassa on käyty paljon keskustelua julkisesta imettämisestä. Siksi teema on hyvin akuutti. Tarjoamme tarraa erilaisten julkisten tilojen ja ravintoloiden sekä kahviloiden käyttöön. Olen ollut yhteydessä muutamaan ravintolaketjuun Oulun seudulla, mutta sieltä ei ole vielä annettu vihreää valoa, Limingan terveyskeskuksessa kätilö-terveydenhoitajana työskentelevä Lehto kertoo.
Limingan imetystukiryhmän vetäjä ja Imetyksen tuki ry:n tukiäiti Heidi Tervakangas harmittelee julkisesti imettävien äitien poissaoloa.
– Esimerkiksi Zeppelinissä olen kerran nähnyt äidin imettävän. Meillä asia mielletään intiimiksi, kotona tapahtuvaksi asiaksi.
– Jos lasta ruokitaan ravintolassa, mennään yleensä vessaan. Mutta haluaisitko sinä syödä vessassa?, Lehto jatkaa.
– Ei julkinen imettäminen tarkoita sitä, että äidit haluaisivat esitellä rintojaan, Tervakangas napauttaa.
Teemaviikolla halutaankin herätellä yhteiskunnan suhtautumista imettäviin äiteihin, mutta myös vanhempien asennetta imettämiseen.
Tutkimusten mukaan 6-8 kuukauden ikään lapsia imettää vain 59 prosenttia äideistä, vuoden ikäiseksi 36 prosenttia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suositus on täysimetys 4-6 kuukauteen saakka ja osittainen imetys vuoden ikäiseksi.
Asenne imettämiseen on pohjoisessa Suomessa eteläistä maata kielteisempi. Suomen parhaat imetysprosentit ovat Espoossa.
– 70-luvulla ei ollut enää trendikästä imettää, kun tilalle tulivat äidinmaidonkorvikkeet. Sitä ennen imettäminen oli paljon luonnollisempaa, Leena Lehto tietää.
– Imettämistä ei nähdä juuri missään. Sitä ei koeta luonnolliseksi asiaksi.
Imetyksen positiivisista vaikutuksista on olemassa runsaasti tutkimustietoa. Lehto huomauttaa imetyksen ehkäisevän esimerkiksi tiettyjä infektiotauteja, vaikuttavan allergioiden, ylipainon ja diabeteksen syntymiseen.Täysimetetyillä lapsilla on todettu myös vähemmän kätkytkuolemia.
– Sillä on pitkäaikaisia vaikutuksen lapsen koko elämään. Se vaikuttaa myös äidin omaan terveyteen. Imetys esimerkiksi vähentää riskiä sairastua munasarja- ja rintasyöpään. Toki imettämisellä on suuri merkitys äidin ja lapsen keskinäiseen suhteeseen.
Miksi imetysprosentit sitten ovat alhaiset?
20 vuoden työuransa aikana Leena Lehto on huomannut esimerkiksi teknisten sovellusten muuttaneen äitien toimintaa ja asenteita. Kun sosiaalinen media, älypuhelimet ja televisio – esimerkiksi – vievät aikaa, eivät äidit malta antautua vauvalle.
– Imetys on hirveän sitovaa ensimmäisten kuukausien aikana. Ei voi suunnitella aikatauluja etukäteen. Moni äiti haluaa opettaa vauvansa pullolle, jotta pääsee käymään jossain.
Myös imetyksen kosmeettiset haitat ovat toisinaan imetyskeskustelussa esillä. Heidi Tervakangas haluaa kumota yhden yleisen harhaluulon.
– Imetys ei pilaa rintaa. Mahdolliset rintojen muutokset tapahtuvat jo raskausaikana, ei imetysaikana. Aika muuttaa kehoa. Jos et halua rintojen muuttuvan, ei kannata vanheta, hän virnistää.
Tervakangas uskoo monen äidin haluavan imettää, mutta tietotaito ja tarvittava tuki puuttuvat. Se näkyy esimerkiksi Imetyksen Tuki ry:lle tulevina tukipyyntöinä. Niitä oli viime vuonna valtakunnallisesti yhteensä 27 500. Tällä hetkellä maassamme on kuutisenkymmentä tukiryhmää. Tukiäitejä on noin 500.
Limingan vertaistukiryhmä kokoontuu Tupoksen Vanamossa. Tänä syksynä on jäljellä yksi kokoontumiskerta.
– Sinne voi tulla kaikenlaisten kysymysten kanssa. Meillä on vaitiolovelvollisuus. Ongelmaa ei tosin tarvitse olla. Tervetulleita ovat kaikki, joita imetys kiinnostaa, Tervakangas huomauttaa.
Lehto harmittelee imetystietouden ja -myönteisyyden vaihtelevan neuvoloissa. Limingassa tietoa pyritään antamaan mahdollisimman paljon muun muassa kotikäyntien aikana.
– Korostamme paljon normaaliutta. Jokainen vauva on oma persoonansa. Usein äitejä askarruttaako se, saako lapsi tarpeeksi ruokaa ja riittääkö maito. Kaiken lähtökohtana tulee kuitenkin olla se, että lapsi saa ravintoa. Emme ole hihhuleita, että vaatisimme pakkoimetystä. Mutta haluamme tuoda faktoja esille jo odotusaikana.
Heidi Tervakangas ymmärtää, jos ravintola tai julkinen tila ei halua ottaa tarraa ovenpieleensä, mutta sille häneltä ei heru sympatiaa, että ravintolan henkilökunta kieltää asiakkaana olevaa äitiä imettämästä.
– Siinä rajoitetaan äidin ja vauvan oikeuksia.
Raitin Olohuoneessa aiotaan jatkossakin panostaa lapsiperheisiin. Martikkala on suunnitellut leikkipaikan rakentamista.
– En ajattele asiaa niinkään tulojen kannalta, vaan siksi, että äidit uskaltaisivat lähteä tapaamaan toisiaan ja viettää aikaa yhdessä. On tärkeää välillä jutella kasvotusten eikä pelkästään puhelimen välityksellä, yrittäjä muistuttaa.
