Laulu- ja näyt­te­li­jän­tai­dois­ta on ollut pit­käl­lä uralla hyötyä

Kun joulupukki kellariin muksahti – yli 40 vuoden varrelle sattumuksia mahtuu

Olavi Säkkisellä on yli 40 vuoden kokemus joulupukkina olemisesta. –¿Joulupukille on tärkeintä olla paikalla ajoissa, ja reitit on suunniteltava etukäteen. Olavi Säkkisen mielestä on tärkeää, että pukilla on yllään asianmukainen nuttu ja kunnon parta. Sekä tietysti keppi.
Olavi Säkkisellä on yli 40 vuoden kokemus joulupukkina olemisesta. –¿Joulupukille on tärkeintä olla paikalla ajoissa, ja reitit on suunniteltava etukäteen.
Olavi Säkkisellä on yli 40 vuoden kokemus joulupukkina olemisesta. –¿Joulupukille on tärkeintä olla paikalla ajoissa, ja reitit on suunniteltava etukäteen.
Kuva: Heli Rintala

LIMINKA Joskus liminkalaisen Olavi Säkkisen mielessä on käynyt: Jospa tänä jouluna ei lähtisikään...

Mutta kun ensimmäinen puhelinsoitto tulee jo kesähelteillä, ei hän raski kieltäytyä. Jouluna tarvitaan joulupukkia, ja totisesti Säkkinen on oman kortensa tähän kekoon kantanut.

– Muutimme Liminkaan vuonna 1973, ja silloin aloin esiintyä joulupukkina. Miten paljon siitä nyt tulee... 44 vuotta, Säkkinen ynnäilee.

– Eihän tätä tekisi, jos homma tympäisisi. Jaksan jatkaa, koska pukki otetaan kaikkialla aina niin hyvin vastaan!

Aluksi Säkkinen pukeutui punaiseen nuttuun silloisen Limingan emäntäkoulun ja samassa yhteydessä toimineen lastentarhan joulujuhliin. Raili-vaimo toimi koululla karjakkona, ja Säkkiset asuivat koululla 19,5 vuotta. Vähitellen laulavan, sanavalmiin ja lapsia leikittävän pukin maine alkoi levitä. Hän alkoi kiertää myös Limingan keskustan kodeissa.

– Vaikka en ole ikinä itseäni edes mainostanut.

En koskaan mene taloon ottamatta ensin selvää, keitä siellä on, tuleeko vieraita, minkä ikäisiä ja nimisiä lapset ovat.

Säkkisen mielestä on tärkeää, että pukilla on yllään asianmukainen nuttu ja kunnon parta. Hänen nenällään nököttävät Raili-vaimon isän vanhat, linssittömän silmälasit.

Usein joulupukki otetaan vastaan jännittyneen hiljaisuuden vallitessa, ja silloin pukin on otettava tilanne haltuunsa. Harrastajanäyttelijältä se onnistuu vuosien tuomalla rutiinilla.

– En koskaan mene taloon ottamatta ensin selvää, keitä siellä on, tuleeko vieraita, minkä ikäisiä ja nimisiä lapset ovat. Kyselen myös lasten harrastuksista ja pukille esitettävistä erityistoiveista. Usein lapsia on riemastuttanut, että olen muistanut jopa perheen koiran.

Yleensä Säkkinen viipyy talossa kymmenisen minuuttia.

– Se on loppujen lopuksi pitkä aika viihdyttää ihmisiä. En yleensä jaa kaikkia lahjoja, vaan vain yhden säkillisen. Ja koska olen kuoromiehiä, laulan talon väelle. Ja kyllä hekin laulavat minulle.

Onneksi mitään pahempaa ei sattunut. Kyllä tämä meitä kaikkia nauratti.

Sattumuksiakin on matkan varrella tullut. Kerran pukkia varoitettiin pimeästä eteisestä ja kehotettiin tulemaan sisään oikeanpuoleisesta ovesta. Hajamielinen pukki kuitenkin unohti tämän ja astui sisään vasemmanpuoleisesta. Hän mätkähti rappusia alas kellariin.

– Onneksi mitään pahempaa ei sattunut. Kyllä tämä meitä kaikkia nauratti.

Monenlaisia toiveitakin pukille esitetään. Eräs äiti toivoi, että pukki veisi mennessään 3-4 -vuotiaan lapsen tutin, jota tämä yhä imi. Verukkeena oli, että Korvatunturin tontut tarvitsivat sitä.

– En voinut sellaiseen toiveeseen suostua. Lapsellehan jäisi kammo joulupukkia kohtaan. Lopulta äitikin oli kanssani samaa mieltä, Säkkinen kertoo.

Yksityiskotien lisäksi Säkkisen joulupukkipalvelulla on kysyntää monenlaisissa pikkujouluissa, viimeksi jäähallilla. Pikkujouluilevat juniorikiekkoilijat saivat todistaa, että sujuu pukilta myös muistelu – vanha jääkiekkoerotuomari kun on.

Yleensä jouluaaton ensimmäinen vierailu tapahtuu kello 14 tietämissä. Takaisin kotonaan pukki on iltakahdeksalta. Kiireisintä on kello 15-18 välillä.

– Tänä jouluna ensimmäinen keikka on poikkeuksellisesti jo kello 11, koska perheen isän on mentävä iltavuoroon töihin.

Säkkisen mukaan talosta toiseen siirtymisiin on varattava aikaa puolisen tuntia.

Ennen kierrokselle lähtemistään Säkkinen ei juuri syö; vatsa täynnä ei nimittäin jaksa joulupukkeilla koko iltaa.

– Yleensä minulla on autossa jotain juotavaa ja pientä purtavaakin. Niin kiire ei ole, etteikö jossain vaiheessa ehtisi syödä.

Kerran Raili halusi laittaa hoikalle joulupukille tyynyn mahaa kasvattamaan. Kun Olavi tuli joulupukkikierrokseltaan kotiin, tyyny oli läpimärkä hiestä. Sen jälkeen pukin ei tarvinnut olla enää pullukka.

Joulupukkina oleminen ei ole mitään heikkokuntoisten hommaa!

Tämän salaisuuden voin paljastaa: pystyn hidastamaan ajan kulkua niin, etteivät muut sitä huomaa!

Olavi Säkkinen on ollut havaitsevinaan, että kodeissa oltaisiin siirtymässä ylettömästä tavarapaljoudesta hieman hillitympään joulunviettoon.

Kokeneena joulupukkina hän tietää listata myös kolme yleisintä kysymystä. Tavallisimmin häneltä kysytään, saavatko kaikki lapset lahjoja, myös ne tuhmat.

– Siihen vastaan, että kilteillä on huomattavasti suurempi todennäköisyys saada lahjoja kuin tuhmemmilla.

Toinen tavallinen kysymys kuuluu: Miten joulupukki ehtii jouluaattona joka paikkaan, jopa eri puolille maailmaa.

– Kerron lapsille, että joulupukilla on salaisuuksia, joita kaikkia ei voi kertoa. Mutta että tämän voin paljastaa: pystyn hidastamaan ajan kulkua niin, etteivät muut sitä huomaa!

Kolmanteen kysymykseen vastaaminen on helppoa. Totta kai joulupukki, muori ja tontut ottavat joulun jälkeen rennosti, syövät, lepäävät ja vähän matkustelevatkin. Niin tekee myös joulupukkia tuuraava Olavi Säkkinen:

Ilmoita asiavirheestä