RANTALAKEUS Nöyryys on sana, jonka useimmat Rantalakeuden kuntien ääniharavat lausuvat ensimmäisenä, kun heitä onnittelee vaalituloksen johdosta.
Liminkalaiselle, keskustan tuoreelle valtuutetulle Antti Tahkolalle (286 ääntä) äänestäjien luottamus antaa myös rohkaisua ja tsemppiä rakentaa parempaa Liminkaa.
– Olihan se aikamoinen äänimäärä. Ehkä kuntalaiset halusivat uusia kasvoja Liminkaan, koska ikänikin puolesta edustan nuorempaa sukupolvea, kolmikymppinen viiden lapsen isä kertoo.
Tahkola pyrki valtuustoon nyt ensimmäistä kertaa. Tosin perinteitä on kosolti, sillä sekä hänen isänsä Pekka Tahkola että isoisänsä Eero Tahkola olivat aikoinaan Oulunsalon kunnanvaltuustossa. Myös Ahti ja Arto Tahkola Kempeleen valtuustossa ovat sukua.
– Omassa kampanjassani kerroin selkeästi, miten itse haluaisin Liminkaa rakennettavan. Tunnen lapsiperheiden ja lasten tilanteen myös työni kautta, Liminganlahden yhtenäiskoulussa opettajana ja opona työskentelevä mies kertoo.
Tahkola listaa erityisen läheisiksi asioiksi koulutuksen ja elinkeinoelämän kehittämisen.
– Tällainen äänimäärä on vahva mandaatti kuntalaisilta. Se myös vastuuttaa ja otetaan toivottavasti huomioon luottamustehtäviä jaettaessa.
Äänipottiaan Tahkola juhli ensin läheistensä kanssa. Maanantaina kakkukahvit juotiin puolestaan Liminganlahden yhtenäiskoulun opettajanhuoneessa.
Kempeleläinen, Vasemmistoliittoa edustava Sari Janatuinen sanoo olevansa suorastaan mykistynyt. Viime vaaleissa saatu 115 äänen potti kasvoi yli kaksinkertaiseksi: 285 ääntä.
– Ensimmäiset itkut tirautin, kun ennakkoääniä oli jo 144. Eihän voinut olla varma, että puolueen paikkaluku säilyy, koska valtuusto pienenee neljällä paikalla. Koko Kempeleen vasemmiston tulos oli hieno jättiyllätys!
Vaalitulostaan Janatuinen selittää monella tekijällä. Hän katsoo kuluneen valtuustokauden olleen hyvä. Ryhmän jäsenet ovat tehneet runsaasti aloitteita. Janatuinen on myös jäsenenä Euroopan Neuvoston kuntakongressissa, minkä uskoo vaikuttaneen myös äänikertymään.
– Haluan profiloitua ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja solidaarisuuden kannattajana.
Janatuinen pitää Kempeleen kunnanvaltuuston voimasuhteissa tapahtunutta liikahdusta demokratian kannalta hyvänä. Millään puolueella ei ole yksinkertaista enemmistöä. Kempeleen ääniharava vaatii itseltään rohkeutta tarttua haasteisiin, kun valiokuntapaikkoja aikanaan jaetaan.
– On ollut mielenkiintoista olla mukana elinkeinovaliokunnassa.
Erityisen tärkeiksi asioiksi Janatuinen kokee lasten ja nuorten hyvinvoinnin, varsinkin kun varhaiskasvatuksessa on tehty supistuksia myös Kempeleessä.
– Liikunta ja terveet elämäntavat kantavat pitkälle aikuisuuteen. Kempeleläisille nuorille olisi tarjottava mahdollisuus harrastaa omaa lajiaan.
Kempeleen äänikuningatar aikoo kiittää äänestäjiään tarjoamalla kahvit Kempeleen työväentalolla hieman myöhemmin.
Tyrnäväläinen Kari Karppinen (kesk.) pyrki ensimmäistä kertaa Tyrnävän kunnanvaltuustoon, ja nappasi heti sata ääntä. Mies sanoo, ettei osannut lainkaan varautua moiseen.
– Sanattomaksi veti, kun illalla seurasin tuloksia. Viimeisen viikon aikana käydyt keskustelut ennakoivat läpimenoa. Mutta äänimäärä oli iso yllätys.
Vaali-iltana Karppinen piipahti hetken aikaa Sekralla, minkä jälkeen kotona juotiin vaalikahvit ja seurattiin tuloksia. Pian alkoi some laulaa onnitteluita.
– Olen nöyrällä mielellä, koska näin moni ihminen on luottanut minuun.
Perheessä yhteisten asioiden hoitaminen on toki tuttua, sillä Kari Karppisen vaimo Hannele on istunut neljä kautta kunnanvaltuustossa. Kun hän jättäytyi näissä vaaleissa syrjään, aviomies päätti pitkän harkinnan päätteeksi asettua ehdolle.
– Kun 20 vuoden ajan seuraa vaimon työskentelyä, kuntapolitiikka tulee läheiseksi. Vaimo on ollut iso ja arvokas apu vaalityön aikana, ja hän on jatkossakin vierellä tukemassa.
Karppinen sanoo haluavansa tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen ja olla kaikkien kuntalaisten asialla. Erityisen läheiseksi hän kokee lapsiperheiden, lasten ja nuorten asiat.
– On tarjottava täällä jo asuville perheille palveluita ja saada myös uusia perheitä muuttamaan Tyrnävälle. Tyrnävälle tarvittaisiin myös lisää uusia yrittäjiä.
– Yllätys, sanoo hailuotolainen Susanna Rapinojakin (vas.) 36 äänestään. Vielä 2012 hän saalisti 15 ääntä Saariryhmän ehdokkaana.
– Ounastelin, että tulisin valituksi Railin (Louhimaa) siivellä, mutta en arvannut että näin hyvin menisi!
Rapinoja arvelee tulleensa tutuksi ennen kaikkea työttömyyden vähentämisen eteen tehdystä työstä työsuunnittelijana.
– Tein myös aloitteen laajakaistan rakentamisesta Hailuotoon. On hienoa, että työni valtuustossa on huomattu ja että olen pystynyt vaikuttamaan asioihin.
Rapinoja nousi Hailuodon valtuustoon varasijalta kolme vuotta sitten.
– Koen, että näiden äänien myötä vastuu kasvaa. Pitää olla entistä paneutuvampi, päättäväisempi ja valmistautuneempi kaikkeen. Tulevaisuuden haaste on, että hallintouudistuksessa kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet kasvavat.
Äänipottiaan Rapinoja juhli työpaikan kakkukahveilla.
– Ja vaali-iltana maistelimme Elävä Hailuoto -ryhmän kanssa Hailuodon panimon luomuolutta!
– Onhan se vaalitulos aina yllätys, huomauttaa Lumijoen ääniharava ja toiselle valtuustokaudelle lähtevä Sirpa Hirvasniemi (kesk.).
Hän sai näissä kuntavaaleissa 83 ääntä, kun edellisvaalien tulos oli 44 ääntä. Hirvasnimen mukaan nyt on aiempaa helpompi lähteä uuteen kauteen, kun kokemusta jo on. Syytä äänisaaliseen Hirvasniemi miettii pitkään.
– Toivottavasti tehty työ ja eletty elämä on synnyttänyt senkaltaista luottamusta, että ääni annetaan. Olen hyvin kiitollinen.
Erityisesti elinvoiman kehittämisessä ja yrittäjäystävällisyyden lisäämisessä on tulevalla valtuustolla töitä, unohtamatta kuntalaisten arjen hyvinvointia, Hirvasniemi tähdentää.
Tulevan valtuustokauden paikkoja ei ole vielä jaettu, mutta:
– Kyllä äänten tuoma vastuu pitää kantaa ja näkyä. Jäädään katsomaan, miten se tapahtuu. Toivon tulevaltakin valtuustokaudelta avointa yhteistyötä ja tekemisen meininkiä.
Latékoé Lawson Hellun (vihr.) naurusta ei ole tulla loppua. Oulunsalolaismies on selvästi enemmän kuin tyytyväinen 483 ääneensä. Vielä neljä vuotta sitten ääniä tuli 222.
– Tein kovasti töitä vaalikampanjan aikana, koska oululaiset eivät vielä kauhean hyvin tunne minua, kohta kolme kautta valtuustossa istunut Lawson Hellu kertoo.
Oulunsalon ja Oulun lisäksi hän kiersi erittäin aktiivisesti myös entisissä liitoskunnissa: Yli-Iissä, Ylikiimingissä, Kiimingissä ja Haukiputaalla.
– Yli-Iistä taisin saada kaksi ääntä, mihin vähän petyin. Mutta onhan se vähän tiukka paikka – keskustalainen alue, Lawson Hellu nauraa.
Mies uskoo äänien kertyneen siksi, että hän on taistellut sinnikkäästi hyvinvointipalvelujen ja lukion Oulunsalossa säilymisen puolesta. Myös joukkoliikenne pitäisi hänen mukaansa rakentaa nykyistä toimivammaksi.
Tulevalla valtuustokaudella Oulun kaupunginhallituksessa ei ole enää liitoskuntien edustajille korvamerkittyjä paikkoja. Lawson Hellu on silti asettanut tavoitteekseen kaupunginhallituksen jäsenyyden.
– Haluaisin jatkaa edelleen myös rakennuslautakunnassa, lautakunnan puheenjohtajana toimiva mies sanoo.