Yleisöä alkoi lipua hiljalleen sisään saliin. Santamäkitalon koulun toista luokkaa käyvät Elena ja Jesse toivottelivat jokaisen tulijan tervetulleeksi.
Laulukilpailun ainoana poikana nähtiin Jaako Karppelin, 7, joka kertoi osallistuvansa katselmukseen nyt ensimmäistä kertaa.
– En ole aiemmin osallistunut laulukisoihin, mutta monesti olen kirkossa laulanut aika kovaan ääneen. Aion laulaa Nikolas-nimisen laulun, Jaako kertoili ennen tilaisuuden alkua.
– Laulan Tangoprinsessan, ja siksi minulla on prinsessamekko päällä. Yleensä tykkään laulaa kauniita lauluja. Olen harjoitellut aika paljon, mietti puolestaan Silja Pekama, 7.
Tänä vuonna Tenavatahti-tunnustus jaettiin kahtia Annika Tertsusen ja Unna Kumpulaisen kesken.
Viisihenkisen tuomariston puheenjohtajana toimineen säveltäjä ja opettaja Jussi Rasinkankaan mukaan voiton puolittamiseen päädyttiin, sillä nämä kaksi laulajaa erottuivat muusta osallistujajoukosta kokonaisvaltaisen esiintymisensä ja persoonallisuutensa puolesta.
Unna lauloi rauhallisen Talven maa -laulun ja Annika puolestaan nopeatempoisen Tyttö Lapinmaan -kappaleen.
– Nuo kappaleet sopivat esiintyjille todella hyvin, Rasinkangas tiivisti.
Tertsunen kertoi osallistuneensa laulukisoihin nyt ensimmäistä kertaa. Voittokappale oli hänelle mieluista laulettavaa.
– Yleensä tykkään sellaisista lauluista kuin tuo Tyttö Lapinmaan. Harjoittelin sitä meidän koulussa ja kotona myös, Annika kertoi ennen lavalle nousemistaan.
Palkinnoksi voittajakaksikko sai kunnan antamat lahjastipendit. Kaikkia osallistujia muistettiin kunnan lahjoittamalla pipolla, ruusulla ja kunniakirjalla.
katselmus järjestettiin nyt toista kertaa. Ensimmäiset laulut laulettiin kunnan kouluilla, joissa järjestettiin oma alkukarsinta finaalia varten.
Finaalissa esitetyt kappaleet jaettiin arpomalla. Lavalla lasten säestäjänä toimi karaokenauha.
Järjestäjät välttelivät kilpailuasetelman syntymistä ja painottivat, ettei kyse ollut koulujen välisestä kilpailusta. Ideana oli tarjota tapahtuma, josta lapset voisivat ammentaa uudenlaisia elämyksiä. Rasinkankaan mukaan Tenavatahtien tarkoitus oli innostaa lapset laulamaan.
Intoa näyttikin löytyneen.
– Osallistumisinto on ollut kova. Tässäkin koulussa oli karsinnoissa yli 40 laulajaa. Loppukatselmukseen valittiin 20 laulajaa. Se vaatii aika paljon mennä tuonne eteen laulamaan. On todella mahtava katsoa miten rohkeita lapset ovat, Rasinkangas ihasteli.
Juontajana toiminut Marja-Leena Marttila kertoi tapahtuman juurten yltävän yli kahdenkymmenen vuoden taakse.
Tenavatahtien järjestämisen alkusysäyksenä toimi nimittäin Kempeleen vahva historia takavuosien laulukilpailuissa.
– Silloin järjestettiin valtakunnallisesti Tenavatähti-kilpailu, ja jo silloin huomattiin, kuinka hyviä laulajia täältä Kempeleestä tuli. Tämä tapahtuma on oivallinen paikka antaa lapsille tukea ja unohtumattomia elämyksiä. Kempeleessä on edelleen yhtä innokkaita ja aivan valtavan lahjakkaita laulajia, Marttila totesi alkusanoissaan.
Rasinkankaan mukaan tämänvuotisen lastenlaulukatselmuksen järjestäminen kävi kätevästi, sillä pohjana toimi viime vuonna testattu sabluuna.
– Nyt kaikki palikat olivat valmiina. Tulevaisuudessa tapahtumaa voisi laajentaa siten, että osallistujia voisi tulla Kempeleen ulkopuoleltakin. Mikä on seuraava askel, sitä en tiedä, hän mietiskeli.