Kolumni

Lasten osal­lis­tu­mi­soi­keu­det

Euroopan neuvosto on julkaissut jo vuonna 2016 arviointityökalun, jonka avulla jäsenmailla on mahdollisuus mitata lasten ja alle 18-vuotiaiden nuorten osallistumisen toteutumista perustuen ministerikomitean antaman suositukseen. Arviointityökalu auttaa jäsenmaita varmistamaan lapsille YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa taatun oikeuden osallistua heitä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Arviointityökalun pilotointi käynnistettiin Suomessa alkuvuonna 2019 ja hankkeelle asetettiin ohjausryhmä tukemaan ja seuraamaan pilotointia. Ohjausryhmä on koonnut arviointityökalun teemoista tilannekuvausluonnoksen ja samalla myös lasten osallistumisoikeuksien toteutumisen kannalta tunnistettuja hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita. Työkalun kautta arvioitavana ovat muun muassa, miten omassa lainsäädännössämme on säädetty lasten ja nuorten oikeudesta osallistua päätöksentekoon sekä miten päätöksentekoon osallistuminen on sisällytetty monialaiseen kansalliseen strategiaan. Arvioinnissa ovat mukana myös lasten osallistumisoikeuksiin kuuluva tiedonsaanti oikeuksistaan, osallistuminen ja edustus eri foorumeilla, lapsiystävälliset valitusmenettelyt sekä palautemekanismit paikallisista palveluista.

Kunnat ja muut lasten parissa toimivat tahot voivat antaa lausunnon tilannekuvausluonnoksesta kuluvan elokuun loppuun mennessä. Lausuntojen perusteella ohjausryhmä tuottaa raportin lasten osallistumisoikeuksien nykytilanteesta nostaen esiin hyviä käytäntöjä ja myös kehittämiskohteita.

Luonnoksessa nyt jo hyvänä käytännön esimerkkinä mainitaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton ”Huomaa minut” -havainnointilomake, joka voi johdatella vanhempia ja muita aikuisia lapsen viestien ja käyttäytymisen merkityksen parempaan ymmärtämiseen. Myös Pelastakaa Lapset ry:n ”Arjesta voimaa” -hanke (2018-2020) kokoaa erilaisissa elämäntilanteissa elävien 4-12-vuotiaiden lasten kokemuksia ja ajatuksia omasta arjestaan sekä palveluista, niiden tarpeista ja kehittämisestä. Mukana ovat lapset, heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset ja lasten vanhemmat.

Jo edellisen vaalikauden aikana hallituksen kärkihankkeena ollut LAPE-ohjelma pyrki lisäämään lasten, nuorten ja perheiden sekä ammattilaisten tietoisuutta lapsen oikeuksista. Vuonna 2017 julkaistu opas ohjaa ammattilaisia lapsilähtöiseen yhteistyöhön ja tietojenvaihtoon lapsen edun mukaisella tavalla. LAPE-ohjelmassa ovat olleet mukana kaikki maakunnan kunnat.

Lasten ja nuorten maakuntana meillä on Pohjois-Pohjanmaalla oiva mahdollisuus miettiä, miten onnistumme kuulemaan lasten ja nuorten omia toiveita ja tarpeita esimerkiksi kuntien toimintasuunnitelmia ja strategioita laatiessamme. Nuorisovaltuustot meillä jo on, mutta pääsevätkö nuoret riittävällä tavalla vaikuttamaan sen kautta?

Uuden kouluvuoden alkaessa voimme monissa yhteyksissä huomioida ja tukea lasten ja nuorten osaamista, osallistumista, näkökulmaa sekä toimintatapoja rakentavalla tavalla. Annetaan tilaa palautteelle, kuunnellaan herkällä mielellä ja rohkaistaan palautteen antamiseen. Mietitään myös, mitä palautteella käytännössä tehdään – voisimmeko niiden perusteella muuttaa toimintojamme paremmaksi?

Elokuun myötätuulia!

Kuntakuulumisia

Paula Karsi-Ruokolainen

Lumijoen kunnanjohtaja