Lasten me­dia­ryh­mäs­sä pääsee te­ke­mään mo­nen­lais­ta – kem­pe­le­läis­lap­set työs­tä­vät omaa verk­ko­leh­teä

Kempeleen Nuorisopalvelujen mediaryhmissä opitaan mediasta monta tärkeää asiaa.

Kempele
Ruusa Lumiaho (vasemmalla), Sara Ahvenjärvi, Kiira Karvonen ja Jemina Koski tutkimassa juuri tehtyä videota, joka päätyy lasten verkkolehteen.
Ruusa Lumiaho (vasemmalla), Sara Ahvenjärvi, Kiira Karvonen ja Jemina Koski tutkimassa juuri tehtyä videota, joka päätyy lasten verkkolehteen.
Kuva: Sauli Pahkasalo

Superlinssit-verkkolehden päätoimittaja Kiira Karvonen, 11, seuraa toimituksensa työskentelyä. Videotuottaja Sara Ahvenjärvi, 11, on suunnittelemassa läppävideota. Toimittajat Ruusa Lumiaho, 11, ja Jemina Koski, 10, valmistelevat omia aiheitaan.

Kempele Akatemian tiloissa joka tiistai kokoontuva toimitus on ehtinyt tälle vuodelle tehdä muun muassa reportaasin Disney On Ice -kiertueesta, pöytäfutisarvion, artikkelin energiajuomista ja jalkautunut jutuntekoon Zeppeliiniin.

Lehden sisältöön kuuluvat myös Karvosen kirjoittamat pääkirjoitukset.

– Kävin Utsjoella, mistä myös kirjoitin, Kiira Karvonen kertoo.

Nuorisopalvelujen alla toimiva lasten mediaryhmä aloitti toimintansa viime syksynä. Mukana on kymmenkunta lasta, mutta aktiivisimmin Akatemialla tekevät sisältöä mainittu nelikko sekä Elisa Savilaakso, joka ei päässyt haastatteluun paikan päälle.

Mutta ennen kuin itse pääsen työn makuun, hoitaa Karvonen oman osuutensa: toimittajan haastattelun verkkolehteensä. Juttuja kun pitää synnyttää tasaiseen tahtiin, jotta lehden lukijoille riittää sisältöä.

– Tärkeintä on, että toimittajat kokevat aiheet itselleen kiinnostaviksi, hän perustelee toimituksen johtotapaansa.

Kiira Karvonen päätyi mediaryhmään kesäreportteritoiminnasta, johon hän osallistui vuosi sitten. Tuolloin puolenkymmentä lasta pääsivät tekemään juttuja eri kesätapahtumista – ja urakan päätteeksi osallistuivat kolmipäiväiselle medialeirille, jolloin jutut julkaistiin Postilokki-nimiseen verkkolehteen.

– Olen kiinnostunut media-alasta. Haluaisin työskennellä tapahtumajuttuja tekevänä toimittajana, Karvonen miettii.

Myös muita toimittajan työ kiinnostaa. Ahvenjärvi haluaisi kirjoittaa jalkapallosta. Hän tunnustautuu myös sosiaalisen median suurkuluttajaksi.

– Olen someaddikti. Olen nyt Snapchatissa, Instagramissa ja TikTokissa. Facebook on ihan out, hän tähdentää.

Lumiaho on taitava piirtäjä. Siksi hän on suunnittelemassa mediaryhmälle uutta logoa. Hän lukee mielellään Venäjästä kirjoitettuja juttuja, sillä pitää maasta kovasti. Hän myös suunnittelee venäjän kielen opiskelun aloittamista.

– Rakastan Venäjää. Mutta haluaisin myös opiskella saksaa!, nyt ahkerasti englantia opiskellut koululainen kertoo.

Koski on huomannut ryhmässä olevan mukavaa.

– Haluan oppia lisää nettijuttujen tekemisestä.

Lasten mediaryhmä kokoontuu Kempele Akatemialla tiistaisin puolentoista tunnin ajan. Nuorilla on oma, keskiviikkoisin kokoontuva ryhmä.

– Siinä mukana on nyt neljä nuorta, mediaryhmien toimintaa yhdessä Matias Jurmun kanssa vetävä Heidi Marjomaa-Mikkola kertoo.

– Mukaan voi tulla milloin vaan, hän jatkaa.

Myös kesäreportteritoiminta on saamassa jatkoa. Mukaan otetaan puolenkymmentä innokasta.

Akatemialle on voitu hankkia tarvittavia välineitä Aluehallintoviraston avustuksella.

Kempeleessä ollaan ottamassa juuri käyttöön nuorisokorttia, mikä on suomalaisen Cardun ja Kempeleen kunnan pilottihanke. Sen avulla nuoret voivat kirjautua Kempele Akatemian tiloihin, varat pelivuoroja ja virtuaalilaseja sekä saada kahvia.

– Aiemmin on kirjoitettu etunimi vihkoon. Kortti on nykyaikaisempi käytäntö, Marjomaa-Mikkola summaa.

Fakta

Tärkeää mediakasvatusta

Lasten mediaryhmä kokoontuu Kempele-Akatemian tiloissa tiistaisin kello 14-15.30. Ryhmä on tarkoitettu 3.-6. -luokkalaisille.

Nuorten mediaryhmä kokoontuu samassa paikassa keskiviikkoisin nuortenillan yhteydessä kello 17-20. Ryhmä on tarkoitettu seitsemäsluokkalaisille ja sitä vanhemmille.

Ryhmät ideoivat ja tuottavat materiaalia nuorisopalvelujen julkaisuihin, kuten verkkolehteen tai instagramiin.

Mediakasvatuksen avulla edistetään ja vahvistetaan yhteiskunnan jäsenten, niin lasten kuin aikuistenkin, valmiuksia ja taitoja mediakulttuurissa elämiseen. Sillä pyritään tukemaan yksilön osallisuutta, oman mediasuhteen tiedostamista, kriittistä medialukutaitoa ja hyvinvointia.

Koulujen ja varhaiskasvatuksen lisäksi mediakasvatus on osa nuorisotyötä, kirjastojen toimintaa, sitä tekevät useat järjestöt, media-alan organisaatiot ja yksityinen sektori.

Ilmoita asiavirheestä