Lasten ääni saa kuulua kir­kos­sa – lapset mukaan vaik­ka­pa soit­ta­maan kir­kon­kel­lo­ja

Kirkkokioskissa jaetaan tehtävät

Taisto Sorvala ja Saija Kivelä toivovat kirkkokioskille kovaa käyttöä. Sorvala teki rakennelmasta vähän vanhaa kirkkoa muistuttavan. Maria Eklöfin piirroshahmo Niilo seikkailee jatkossa kirkkokioskissa.
Taisto Sorvala ja Saija Kivelä toivovat kirkkokioskille kovaa käyttöä. Sorvala teki rakennelmasta vähän vanhaa kirkkoa muistuttavan.
Taisto Sorvala ja Saija Kivelä toivovat kirkkokioskille kovaa käyttöä. Sorvala teki rakennelmasta vähän vanhaa kirkkoa muistuttavan.
Kuva: Sauli Pahkasalo

Kiinnostaisiko sinua soittaa kirkonkelloja, kerätä kolehtia, jakaa messuohjelmia tai järjestellä virsikirjoja? Muun muassa näitä askareita Kempeleen seurakunnassa halutaan antaa lasten tehtäväksi.

Kyse on palkitsevasta osallistamisesta: jokaisesta tehtävästä saa yhden merkinnän passiin ja seitsemän merkinnän jälkeen luvassa on pitsa- tai uintilahjakortti.

– On valtakunnallinen trendi miettiä miten eri ikäiset huomioidaan messussa. Haluamme luoda lapsille messusta mielekkään tapahtuman, varhaiskasvatuksen lähiesimies Saija Kivelä kertoo.

Olisi hienoa, jos jokaiseen messuun saisimme vaikka viisi lasta avuksi.

Tehtävien jakoa varten Pyhän Kolminaisuuden kirkkoon on rakennettu kirkkokioski. Sunnuntaina tehtäväänsä siunattu rakennelma on avoinna joka sunnuntai ennen messun alkua kello 9.30-9.55. Paikalla on lastenohjaaja, jolta lapset voivat hakea itselleen vapaaehtoistehtävän. Sen merkiksi he saavat rintanapin, joka kertoo päivän tehtävästä. Tehtävän suorittamisen jälkeen kioskista saa merkinnän passiin.

Kioskinpitäjä ohjaa tehtäviin ilmoittautuneet lapset ennen messun alkua tapaamaan sen aikuisen, jonka apuna he toimivat. Halutessaan lapset voivat myös osallistua ristikulkueeseen tai mennä perheensä kanssa penkkiin istumaan.

– Meillä on ollut vuoden verran lapsia avustamassa perhemessua, mutta nyt haluamme innostaa lisää lapsia mukaan. Olisi hienoa, jos jokaiseen messuun saisimme vaikka viisi lasta avuksi, Kivelä pohtii.

Kun asuimme Vammalassa, veistin yhden paanun Tyrvään vanhan kirkon paanukattoon.

Idea kirkkokioskista syntyi vuosi sitten Oulussa järjestetyillä valtakunnallisilla jumalanpalveluspäivillä, jolloin kirkkokioskiaan esitteli joensuulainen Pielisensuun seurakunta.

Kioskin rakennustehtävä uskottiin kempeleläiselle Taisto Sorvalalle, joka tarttui heti tuumasta toimeen.

– Kolme päivää siihen meni maalauksineen. Värillä ja kirkkokioskin muodolla halusin tuoda mukaan vanhan kirkon henkeä. Tykkään tällaisesta pienestä värkkäämisestä.

Ensimmäistä kertaa Sorvala ei ollut kirkkoa tekemässä.

– Kun asuimme Vammalassa, veistin yhden paanun Tyrvään vanhan kirkon paanukattoon, mies paljastaa.

Eikä kannata jäädä takapenkkiin, vaan tulla eteen.

Sunnuntaina Kempeleessä juhlistettiin seurakunnan päiväkerhotoiminnan puolta vuosisataa. Kirkkokioskin käyttöönotto oli osa juhlallisuuksia.

Kivelä on mielissään, että Kempeleessä lasten ääni saa kuulua myös jumalanpalveluksissa. Hän rohkaiseekin perheitä tulemaan kirkkoon.

– Samalla lapselle voi opettaa hiljentymistä ja rauhoittumista. Eikä kannata jäädä takapenkkiin, vaan tulla eteen, hän kannustaa.

Kempeleen maksuton varhaiskasvatuskokeilu, hyvä työllisyystilanne ja työttömien aktiivimalli ovat osaltaan vaikuttaneet päiväkerholasten vähenemiseen. Kun viime vuonna lapsia kävi kerhossa 127, on heitä nyt 63. Parhaimmillaan lapsiluku on ollut liki 200.

– Painopiste on meillä nyt enemmän perhetyössä. Varhaiskasvatuksen puolella tuemme katsomuskasvatuksen toteutumista, Saija Kivelä summaa.

Viikolla 42 Kempeleessä järjestetään jälleen kotikirkkoviikko, jolloin kulttuurikierroksia kirkossa ja hautausmaalla järjestetään esikoululaisille sekä kolmos- ja kuudesluokkalaisille.

Viikon aikana lapset saavat myös ehdottaa kirkkokioskille nimeä.

Ilmoita asiavirheestä