Lap­suus­ys­tä­vät Johanna ja Emilia usut­ta­vat ul­ko­mail­le

Emilia Myllyoja ja Johanna Kamunen rohkaisevat hakemaan töitä kauempaa, jos sitä ei lähiseudulta löydy.

Kuva: Heli Rintala

Kuva: Heli Rintala

TYRNÄVÄ Johanna Kamunen ja Emilia Myllyoja ovat monesta asiasta niin yhtä mieltä, että kuulijan on vaikea muistaa, kumpi sanoi mitäkin.

Yhtä mieltä he ovat myös tästä: On hyvä säilyttää kaikki kontaktinsa ja tuttavuutensa, sillä niistä voi olla myöhemmin iloa ja hyötyä. Milloinkaan ei kannata polttaa siltoja takanaan.

Nämä tyrnäväläiset naiset ovat siitä itse elävä esimerkki. He ovat tunteneet toisensa lapsuudesta lähtien, koska kävivät samaan aikaan Tyrnävän alakoulua. Vuodet veivät heitä myöhemmin eri suuntiin, mutta nyt he ovat löytäneet toisensa uudelleen töiden kautta.

Johanna Kamunen työskentelee projektikoordinaattorina BusinessOulussa ja vastaa työvoiman liikkuvuudesta Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan. Emilia Myllyoja aloitti vastikään Arctic Labour Cross Border Mobility -hankkeen projektipäällikkönä Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä. Yhteistyö näiden tyrnäväläisten paluumuuttajien välillä käynnistyi välittömästi.

– Teimme yhteistyötä jo aiemminkin työskennellessäni aikuiskoulutuskeskuksen työllisyyteen liittyvässä ESR-hankkeessa, jossa pidimme esillä myös työvoiman liikkuvuutta, kertoo Myllyoja.

– Mutta olihan tämä melkoista sattumaa, että me molemmat tyrnäväläiset työskentelemme tällaisissa hankkeissa, hän nauraa.

– Meidän molempien työ on tiedonvälitystä, valmennusta, ja kontaktien ottamista työnantajiin. Teemme tässä yhteistyötä ja jaamme tietoa. Emme kisaa keskenämme, Kamunen ja Myllyoja tähdentävät.

Molemmat ovat myös palanneet asumaan Tyrnävälle – jopa heidän lapsensa ovat samassa päiväkotiryhmässä.

– Oman havaintoni mukaan noin 80 prosenttia Norjaan muuttaneista muuttaa takaisin Suomeen ja kotiseudulleen. Niin mekin teimme, huomauttaa pitkään Norjassakin asunut Kamunen.

Kun Kamunen kuuli Myllyojan valinnasta projektipäälliköksi, hän oli aidosti ilahtunut.

– Enpä olisi kaksikymmentä vuotta sitten uskonut, että meidän polkumme vielä tällä tavalla kohtaisivat, Kamunen nauraa.

Myllyojan vetämän projektin tavoitteena on virittää kiinnostusta Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa työskentelyä kohtaan. Kohderyhmänä on pääasiassa nuoret aikuiset, joskin muunkin ikäisiä ulkomailla työskentelystä kiinnostuneita on.

– Arctic Labour Cross Border Mobility –hankkeessa kehitetään valmennusmalli, joka kannustaa ammattiin valmistautuneita nuoria liikkumaan töiden perässä myös rajan yli. Ensimmäinen valmennuspilotti käynnistyy nyt joulukuussa, ja sen aikana tutustutaan toisen maan työkulttuuriin ja työnhakuun sekä käydään läpi käytännön asioita ulkomailla työskentelyyn liittyen. Tarkoitus on myös järjestää opintomatka Tromssaan, jossa paikallisten yrittäjien kanssa järjestettäisiin speed dating -tyyppinen tapaaminen, Myllyoja kertoo.

Oulun seudun ammattiopiston yhteistyökumppaneita ovat Ruotsissa Utbildning Nord ja Norjassa Bedriftskompetanse AS.

Kamunen on rakentanut yhteistyöverkostoa ja kehittänyt BusinessOulussa valmennus- ja rekrytointimallia, joka helpottaa työnhakijan työllistymistä Norjaan ja Ruotsiin. Mallia on testattu pilotointien avulla. Pilotoinneista on myös saatu paljon tietoa Oulun kaupunkiseudun hakijoiden haasteista ja ajatuksista.

Tyrnäväläiskaksikon mukaan monella pohjoissuomalaisella voi olla hieman vääriä käsityksiä esimerkiksi siitä, miten hyvä ruotsin kielen taidon on oltava ennen kuin voi lähteä töihin muihin Pohjoismaihin.

– Riittävä kielitaito on paljon vähemmän kuin mitä moni etukäteen ajattelee. Ja kun osaa ruotsia, on helppo oppia norjaa, Kamunen huomauttaa.

Kielitaidon lisäksi lähtemistä saattaa jarruttaa perhe- ja ystävyyssuhteet. Kamusen mukaansa on tärkeää, että ulkomaille lähtijä saa riittävästi tietoa paikallisesta työkulttuurista ja paikkakunnasta, jonne on menossa.

– Esimerkiksi eräs suomalainen oli lähdössä pienelle Arnøyan saarelle. On tärkeää, että lähtijällä oli tiedon lisäksi myös riittävästi itsetuntemusta: miten hän reagoi ollessaan itsekseen pienellä saarella, missä ei ole huvituksia?

– Me emme pidä juhlapuheita vaan teemme tällaista henkilötyötä ihmisten kanssa, Kamunen tähdentää.

Myllyoja muistuttaa siitä, ettei mikään päätös ole koskaan lopullinen.

– Ulkomaille töihin lähteminen on yksi vaihtoehto. Eihän Ruotsiin tai Norjaan lähteminen tarkoita, että sinne on mentävä jäädäkseen. Takaisinkin voi tulla.

Suomalaisten valtti on edelleenkin korkea koulutustaso, hyvä työmoraali ja kouluruotsi. Se pitää Kamusen ja Myllyojan mukaan muistaa työtä hakiessaan.

– Meillä on hieno esimerkki siitä, miten uskomattomalla tavalla ujo nuorimies on muuttunut itsevarmaksi muutaman kuukauden ulkomailla työskentelyn jälkeen. Hän on saanut tärkeimmän pääoman eli tiedon siitä, että pärjää missä vain, tähdentää Kamunen.