OULUNSALO – Aloin tehdä pienoismalleja, kun vanhin lapsistamme oli pieni. Illalla ei aina kehdannut lukea tai lähteä muualle. Harrastus piti kuitenkin keksiä. Ja kuten aina, hyvä harrastus vei mukanaan, oulunsalolainen Tapio Hiltunen kertoo.
Harrastus todellakin vei Hiltusen mukanaan. Neljäkymmentä vuotta sitten alkanut pienoismallien rakentelu on jatkunut näihin päiviin asti, ja Hiltuselle on kertynyt kotiin yli 400 erilaista lentokonetta.
Ystävien ja tuttavien kannustamana Tapio Hiltunen on nyt koonnut osan koneistaan näyttelyyn Oulunsalon kirjastoon. Näyttelyyn Hiltunen valitsi suomalaisia lentokoneita, ja siitä tuli näyttelylle nimikin: Suomalaista ilmailua – Pienoismalleja ja Oulunsalon lentokentän historiaa Tapio Hiltusen kokoelmista
Huhtikuun loppuun kestävässä näyttelyssä on mukana vain murto-osa Hiltusen valmistamista pienoismalleista. Kirjaston kolmessa vitriinissä on yhteensä 46 pienoismallia.
Vanhin koneista on Junkers 52, sotaa edeltävältä ajalta. Kyseinen pienoismalli on myös ensimmäinen Hiltusen valmistama pienoismalli.
– Junkers oli aikaansa edellä. Se oli kokometallinen. Kyseistä konetyyppiä tilattiin Suomeen viisi kappaletta.
Kaikista malleista Hiltusen oma suosikki on Junkersin kanssa samassa vitriinissä oleva Douglas DC3. Konetyyppi oli suosittu myös muiden mielestä. DC3-koneita on valmistettu Hiltusen mukaan 13 000 kappaletta.
– DC3 on minun mielestäni sievä ja kaunis kone.
DC3 oli myös kaikkien aikojen ensimmäinen Oulunsalon lentokentälle laskeutunut kone. Se käy ilmi vitriinin takaosaan kiinnitetystä tilastosta.
Tilasto on alkuperäinen dokumentti, jonka Tapio Hiltunen otti esimiehen luvalla talteen, kun vanhoja papereita poistettiin Finnairin toimistolta 1990-luvulla.
– Muutenhan nämä olisivat menneet roskiin.
Oulunsalon lentoaseman avajaisia vietettiin 30.6.1953. Kirjanpito kertoo, että ensimmäisellä, kello 11.15 kentälle laskeutuneella lennolla matkusti kutsuvieraita. 30-paikkainen kone ei ollut aivan täynnä, sillä matkustajia oli 26. Koko päivän Oulunsalossa 10-15 minuutin esittelylentoja lentänyt kone palasi takaisin Helsinkiin kello 16.08.
Avajaispäivää lukuunottamatta ensimmäisten neljän päivän aikana matkustajamäärät näyttivät olleen vaatimattomia. Matkustajia oli pääsääntöisesti alle 10 ensimmäisillä lennoilla.
– Ennen Oulunsalon avaamista Oulun lentokenttä sijaitsi muuten Oulussa, nykyisen raviradan vieressä. Talvisodan aikaan ruotsalainen vapaaehtoinen lento-osasto oli Oulun turvana, Hiltunen huomauttaa.
Eikä muuten ollut itsestään selvää, että lentokenttä rakennettaisiin Oulunsaloon. Alunperin lentokenttä päätettiin tehdä Kelloon. Suomen hallitus teki kuitenkin uuden päätöksen 1.12.1949, ja niin lentokentän rakennushanke siirtyi Oulunsaloon.
Muitakin malleja vitriineistä toki löytyy. Suurin osa niistä on Finnairin käyttämiä konetyyppejä. Joukossa on myös muutama Kar-Airin kone, ja onpa esillä yksi Finlanticin kone.
– Finlantic oli suomalainen lentoyhtiö, joka toimi vuosina 1961-63. Tietääkseni tämä esillä oleva kone ei kuitenkaan koskaan käynyt Oulussa, Hiltunen esittelee.
Konetyyppi, joka ei koskaan tullut Suomeen, oli Focke-Wulf. Condor. Saksalaisvalmisteista konetta tilattiin Suomeen kaksi kappaletta. Aero Oy teki tilauksen tammikuussa 1939, mutta koneet jäivät tulematta maailmanpoliittisen tilanteen takia.
– Tässä näyttelyssä oleva pienoismalli näyttää koneen sellaisena kuin se olisi tänne tullut. Alkuperäisessä pakkauksessa Focke-Wulfissa oli vain kaksilapaiset rupelit. Vaihdoin ne kuitenkin kolmilapaisiin, jotta kone vastaisi paremmin todellisuutta.
Finnairilla Hiltunen tuli tehneeksi koko työuransa. Hän jäi eläkeputkeen vuonna 2003.
– Finnair oli hyvä työnantaja, ei voi moittia. Työvuoroja järjestyi joustavasti, ja työkaveritkin olivat mukavia. Vapauttakin oli.
Vuosikymmenten aikana lentokentän arki tuli tutuksi. Vielä 1960-luvulla Oulunsalon lentokentällä ei ollut juurikaan turisteja. Turismi alkoi yleistyä vasta 1970-luvulta lähtien, jolloin Oulustakin tehtiin muutamia Keihäsmatkoja.
– Kyllä nykyään kentällä on paljon vilkkaampaa. Kun kenttä avattiin työntekijöitä oli vain neljä. Kuinka paljon heitä mahtaakaan nykyään olla? Minun eläkkeelle jäädessä heitä oli useita kymmeniä.