Liminka Kun lapsi parin vuoden terapian jälkeen on kasvattanut roimasti itsetuntoa sekä oppinut suoriutumaan omatoimisemmin arjen taidoista, on se toimintaterapeutille yksi työvuoden kohokohdista. Sekin saa ammattilaisen hymyn huulille, kun aikuinen asiakas on pitkän ajan jälkeen noussut itse aamupalalle ja käynyt vessassa.
– Meille nämä ovat pieniä juttuja, mutta asiakkaillemme tosi isoja. Menemme eteenpäin pienillä askelilla, muistuttaa liminkalaisen Toimivax Oy:n yrittäjä-toimintaterapeutti Heli Ojamaa.
Hän aloitti toimintaterapiapalveluita tarjoavan yrityksen vuonna 2009.
Tällä hetkellä yrityksessä toimii Ojamaan lisäksi kaksi muuta toimintaterapeuttia, Maria Paloniemi ja Sofia Hämeenkorpi. Vastikään kolmikko muutti uusiin liiketiloihin Oksamantielle.
– Noin 90 prosenttia ajasta olemme kentällä asiakkaan omassa arkiympäristössä. Se voi olla työpaikka, koti, päiväkoti, koulu tai laitos. Toimintaterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on mahdollistaa asiakkaalle mielekäs ja toimiva arki, Ojamaa valottaa.
Asiakaskunta on laaja, lapsista vanhuksiin. Myös taustalla olevien ongelmien kirjo on kattava. Osa kärsii mielenterveysongelmista, osa sairauden asettamista rajoitteista.
Kaikilla asiakkailla ei edes ole diagnoosia.
– Me yritämme saada heidät löytämään itsestään vahvuuksia ja hankkimaan itselleen onnistumisen kokemuksia. Tehtävänämme on myös muun muassa ratkaista kohtaamaan uusia haasteellisia tilanteita, vahvistaa minäkäsitystä, itsetuntoa ja kykyä ilmaista itseään ja tunteitaan.
Koulumaailmassa toimintaterapeutin ammattitaitoa tarvitaan kaiken aikaa enemmän etenkin kasvavien käytöshäiriöiden vuoksi. Syyt ovat kolmikon mielestä moninaiset. Paloniemi sanoo yhteiskunnan olevan liian kilpailuhenkinen. Vaatimustasot ovat niin kovat, että osa lapsista ja nuorista tippuu kelkasta.
– Lisäksi isot, aivan älyttömät ryhmäkoot lisäävät levottomuutta. Vanhemmilla ei myöskään välttämättä ole aikaa lapsilleen entiseen tapaan. Nykyään kaikissa perheissä ei tehdä asioita, jotka omaan lapsuuteeni kuuluivat olennaisesti. Ei laiteta yhdessä ruokaa, pelata lautapelejä, kuunnella tai keskustella.
On nuoria, joilla perusasiat ovat hukassa.
– Ei tiedetä, että jauheliha muuttuu ruskeaksi kun sen paistaa tai että paprika on ontto, Heli Ojamaa lisää.
Naisten mielestä yksi tämän ajan aiheuttama ongelma on tarkkaavaisuuden herpaantuminen. Kun koko ajan tarjolla on uutta virikettä ja maailma pyörii entistä hektisemmin, eivät lapsetkaan osaa innostua tavallisista asioista.
– Lapset eivät enää siedä tylsyyttä, Sofia Hämeenkorpi tietää.
Myös ulkonäköpaineet luovat ongelmia. Etenkin nuorilla naisilla esiintyy syömishäiriöitä. Nuorilla miehillä korostuvat peliriippuvuudet. Ojamaa kertoo esimerkin nuoresta, joka joutui sairaalaan letkuruokintaan, koska ei pystynyt lopettamaan pelaamista ollenkaan.
– Kaikki vanhemmat eivät tiedä vaikkapa, että pelien K18 -merkintä on laki, ei suositus. Monet äidit ja isät pelkäävät lastensa pahoittavan mielensä eivätkä uskalla kieltää heiltä mitään, vaikka vanhempien tehtävä olisi opettaa lapset kestämään myös negatiivisia tunteita, Paloniemi jatkaa.
– Peleissä voi olla myös paljon hyvää, mutta kohtuus kaikessa, Hämeenkorpi muistuttaa.
Joulun liittyy useilla paljon suorittamista ja aikatauluttamista. Toimivaxin terapeuteilla onkin toive kaikille perheille suhtautua juhla-aikaan aikaisempaa rennommin. Etusijalle tulisi asettaa läheisten kanssa vietettävä yhteinen aika.
– Lapset janoavat jakamatonta huomiota. Ei silloin saisi olla kiire, eikä vanhempien tulisi tuijotella puhelimiaan tai muita älylaitteita. Lapset eivät myöskään välitä, jos kaappeja ei ole siivottu, Maria Paloniemi huomauttaa.
Ojamaa toivoisi jokaisen perheen luovan omia joulutraditioita, sillä ne luovat lapsille ja nuorille turvallisuuden tunnetta ja mielikuvaa kuulua johonkin yhteisöön. Lapset voi ottaa jo pienestä pitäen mukaan vaikkapa jouluruokien valmistukseen.
– Perinteisten lahjojen sijaan voisi pakata pukinkonttiin tekemistä. Esimerkiksi lupaus lähteä metsäretkelle makkaranpaistoon. Siinä samalla vanhemmat sitoutuisivat olemaan lastensa kanssa. Koko perhe saisi paljon enemmän.