LIMINKA Maatilojen sähköturvallisuus oli vielä kymmenisen vuotta sitten kyseenalaisella tolalla. Turvatekniikan keskuksen vuonna 2007 tekemä tutkimus paljasti useita puutteita tilojen sähköasennusten suunnittelusta, toteutuksesta ja kirjaamisesta.
Sittemmin tilanne on parantunut, sillä myös vakuutusyhtiöt heräsivät tilanteeseen. Ne alkoivat kannustaa tiloja teettämään sähkökartoituksia.
– Suosittelemme tekemään tarkastuksia säännöllisesti viiden vuoden välein, kun niitä tehdään yleensä viidentoista vuoden välein ja satunnaisesti, myyntijohtaja Mikko Filppula OP-Vakuutuksesta kertoo seisoessaan ala-temmesläisen Janne Kokon pihalla.
Janne Kokon maatilalla on juuri alkamassa kartoitus, joka on samalla myös koulutustilaisuus vakuutusyhtiön myyjille. Kokon tilalla edellisestä kartoituksesta ei ole kulunut vielä viittäkään vuotta. Edellinen kartoitus tehtiin kolmisen vuotta sitten, kun tilalla tehtiin rakennustöitä.
– Nyt ei pitäisi löytyä mitään, sillä ensimmäisessä kartoituksessa korjattiin unohduksia, Kokko arvelee.
Tiloilla tehtävät sähkökartoitukset ennaltaehkäisevät vahinkoja. Mikko Filppula muistuttaa laitevahinkojen johtuva usein sähkövioista, mutta suurempiakin ongelmia voivat sähköt aiheuttaa.
– Pahimpia ovat tietysti henkilö- ja eläinvahingot, ja niille ei voi edes laittaa hintalappua. Jos koko tila menee nurin tulipalon seurauksena, rahallisten vahinkojen suuruus voi nousta jopa useisiin miljooniin euroihin.
Säännöllisiä sähkötarkistuksia tekevät tilat saavatkin Filppulan mukaan etua vakuutusmaksuissa.
– Kun asiat hoitaa hyvin, saa paremmat hinnoittelut vakuutuksista.
Sähkökartoituksen Kokon tilalla suorittaa Sami Kananen Paikallis-Sähköstä. Tarkastus alkaa sähkökeskuksen tarkastuksella, ja ensimmäiset silmämääräiset havainnot kertovat sen olevan kunnossa.
– Yleensä tässä vaiheessa löytyy puutteita liitoksissa. Ne löystyvät ja ruostuvat helposti. Sähkökeskuksessa ei saa myöskään olla irtonaisia johtoja roikkumassa.
Lisäksi Ala-Temmeksellä kartoitukseen sisältyy myös lämpökamerakuvauksia. Niitä Sami Kananen kertoo tekevänsä maatiloilla viikoittain. Viranomaiset eivät edellytä niiden tekemistä, mutta vakuutusyhtiön näkökulmasta ne ovat hyödyllisiä. Sami Kananen kertoo lämpökameran tunnistavan pienetkin poikkeamat sähkökeskuksen johdoissa.
– Lämpötilan aste-ero voi olla vain pari astetta, mutta kamera tunnistaa sen. Syy lämpötilaeroon voi olla esimerkiksi löysästä liitoksesta. Monesti ero korjaantuu pelkästään liitosta kiristämällä.
Tarkistettuaan sähkökeskuksen ja tehtyään lämpökuvauksen Sami Kananen lähtee kiertämään tilaa ja tutkimaan maatalousrakennusten sähköistyksiä.
Paikallis-sähkön tekemänä kartoitus kestää maatiloilla keskimäärin kolme tuntia. Isommilla tiloilla siihen voi mennä päivä tai jopa kaksi.
Kaikki havainnot Sami Kananen kirjaa raporttiinsa, johon hän liittää myös kuvia havaituista puutteista sekä korjaussuosituksia.
Janne Kokon tilalta sähkökeskuksesta ei vikaa löydy. Kananen toteaa sen olevan todella siisti. Erikoisin löytö ovat kotihiiret, joita löytyy keskuksen uumenista kaksikin kappaletta.
– Voisi sanoa, että peltohiiret ovat käyneet harvinaisiksi maatiloilla, Janne Kokko toteaa kantaessaan hiiriä pois.
Säännölliset sähkökartoitukset ovat kenties vähentäneet hieman sähköjen aiheuttamia vahinkoja tiloille. Edelleen kuitenkin niitä tapahtuu. Mikko Filppula muistaa tänä vuonna Keski-Pohjanmaalla olleen loppiaisen aikoihin kuusi sähkölaitteiden aiheuttaa tulipaloa maatiloilla.
– Silloin oli kovat pakkasjaksot. Pakkasten takia tiloilla käytettiin enemmän laitteita, ja se aiheutti normaalia suuremman sähkökuormituksen. Loppiaisen ajan tulipalot sattuivat samalle alueelle, mutta yleisesti ottaen sähkölaitteiden huollossa ja kunnossa ei ole maantieteellisiä eroja, hän toteaa.
Pohjois-Pohjanmaalla Filppulan mukaan tilat huolehtivat sähkötarkastuksista. Räikeitä tapauksia ei ole tullut vastaan. Joskus vastaan on tullut sähkökeskuksia, joissa on käytetty rautanaulaa tai kolikkoa korvaamaan sulaketta.
– Kukaan ei tee tällaisia asioita tarkoituksella, vaan ymmärtämättömyyttään.
