En ole koskaan palellut Suomessa yhtä paljon kuin ulkomailla. Nuorena vaihto-oppilaana Australiassa täytin sänkyni kuumavesipulloilla. En voinut uskoa, miten kylmän kosteita Sydneyn talviset yöt olivatkaan. Myöhemmin työskentelin Pohjois-Italiassa talven yli ja olin jäätyä pystyyn. Välillä yritin lämmittää asuntoani, mutta kun sain ensimmäisen kaasulaskun postiini, lensin pyllylleni. Päätin vain vetää lisää villasukkia jalkaan. Punaviiniä tuli juotua aivan liikaa.
Belgiassa olen ollut lämmityksen suhteen aika onnekas. Suomalaiset vieraani eivät kyllä ole samaa mieltä. Eräs kyläilijä ei lakannut ihmettelemästä, kuinka nurkistamme tuulee ja lattialautojen raosta näkee alakertaan. Meillä sentään on tuplaikkunat, ja patterit lämpenevät kaasulla aamuin illoin!
Onko 16 astetta kylpyhuoneessa aamusuihkulle muka liian vähän? Kyllä sen kanssa voi elää. Ja erityisen hyvin elän viileässä makuuhuoneessa. Suomessa käydessäni hikoilen yöt tuskissani, uni kaipaa viileyttä tuekseen.
Olohuone on kodissamme talon sydän. Siellä lämpenee varaava takka harva se päivä. Silti en voi välttyä tunteelta, että liian suuri osa lämmöistä karkaa harakoille. Suomalainen leivinuuni on yksi maailman parhaita keksintöjä. Sellaisen kun saisin Belgiaan, saavuttaisin ehkä mielenrauhan lämmitysten suhteen.
Belgiassa asuvia suomalaisia kotimaan sisäilmakeskustelut hieman hymyilyttävät. Paikalliset vuokraisännät ihmettelevät valituksia homeesta. Eihän se ole mikään ongelma! Laitetaan vähän uutta maalia päälle, ja avot, hyvä tuli.
Tyttäreni koulusta löytyy hometta, tottahan toki. En ole törmännyt koviinkaan moneen siistiin ja moderniin koulurakennukseen. Jos menisin puhumaan asiasta koulun johdolle, minut naurettaisiin pihalle. Sisäilma on mitä on, ja sen kanssa on elettävä. Onneksi nurkista tuulee, sieltä tulee sitä raikasta ilmaa!
Yksi mahtava lämmityskonsti löytyy Belgiastakin. Paripeitto! Itse olen kyllä sen verran individualisti, että kaipailen ihan omaa peittoa. Mutta mieluummin pysyn lämpimänä. Talvisesongin taas lähestyessä kaupat pursuilevat sähköhuopia ja kaikenmaailman karvatossuja. Joskus huomaan miettiväni, että eikö olisi kuitenkin helpointa eristää talot kunnolla. Mutta jättäisin nyt kuitenkin vähän niitä nurkkia avoimeksi, ettei lopu happi kesken!