Kempele Lapsensa omaishoitajana toimivaa kempeleläisäiti Maria (nimi muutettu) jopa hieman huvittaa se, että Kempeleen kunnassa on lehtitietojen mukaan vasta nyt havahduttu omaishoitajien tilanteeseen. Hänen mielestään kunnassa ei ole voitu olla epätietoisia asioista, joita omaishoitajat ovat kertoneet kokeneensa.
– Olemme olleet viimeisen kahden vuoden aikana lukuisia kertoja yhteydessä kunnan viranomaisiin ja heidän esimiehiinsä. Olemne saaneet vain ympäripyöreitä vastauksia siihen, miksi palvelut eivät toimi tai miksi päätöksiä ei tehdä tai edes käsitellä, Mari kertoo.
– Vasta kesän kynnyksellä saimme selityksen, että kyse olisi ainakin osittain resurssipulasta. Se ei ole riittävä perustelu sille, miksi omaishoitajien ja heidän hoidettavien asiat jätetään kokonaan hoitamatta.
Ongelmallisimmaksi Mari kokee sen, ettei työntekijöihin saa yhteyttä. Puheluihin, soittopyyntöihin, tekstiviesteihin ja tekstareihin ei vastata. Niitä ei Marin mukaan edes kuitata, niin kuin vammaispalvelulaki edellyttää.
– Vastoinkäymiset omalla kohdallani alkoivat nelisen vuotta sitten, kun en saanut korotettua omaishoidontukea, vaikka kriteerit täyttyivät selkeästi. Lapseni oli tuolloin liki kaksi kuukautta sairaalassa, minkä vuoksi hän ei kyennyt aloittamaan koulua. Minä jäin kotiopettajaksi omaishoitajuuteni ja oman työni ohella, Mari kertoo.
Mari haki vuoden vaihteessa uudelleen korotettua omaishoidontukea ja sai suullisesti kieltävän päätöksen. Hän odotti vastausta viisi kuukautta.
– Perustelut kielteiselle päätökselle olivat ympäripyöreitä ja epämääräisiä. Otin useamman kerran yhteyttä kunnan eri viranhaltijoihin, sosiaaliasiamieheen sekä aluehallintovirastoon, lakimieheen ja eduskunnan oikeusasiamieheen.
Saatuaan neuvoja Mari jätti päätöksestä oikaisuvaatimuksen ja muistutuksen Kempeleen kuntaan. Hän teki myös kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.
– Kun ilmoitin kunnan johdolle kantelusta, sain hakemukselleni kirjallisesti myönteisen päätöksen – taaskin ilman kotikäyntiä. Sosiaalitoimesta jopa soitettiin perääni, koska minun jaksamisestani oltiin niin huolissaan, Mari kertoo.
– Tekemääni muistutukseen en ole saanut vieläkään vastausta, vaikka aikaa on kulunut jo kohta viisi kuukautta.
Kantelun tehneiden omaishoitajien joukossa on vanhempia, joiden lasten henkilötiedot ovat kadonneet kunnan rekistereistä.
Erään kehitysvammaisen lapsen esiopetuksesta oli lähetetty perheelle noin 700 euron lasku vuodenvaihteessa. Kun äiti lähti selvittämään asiaa, tiedot lapsen kehitysvammaisuudesta ja sen myötä maksuttomasta esiopetuksesta olivat hävinneet kokonaan kunnan palvelurekisteristä. Viime viikolla samaiselle perheelle tuli uusi lasku.
Toisen vammaisen lapsen tiedot sosiaaliturvatunnuksia myöten olivat myös hävinneet rekisteristä tämän kesän aikana.
– Hankala sitä on palveluita hakea, jos tietoja ei löydy. Osa äideistä on jo tuskastunut tähän loputtomaan taisteluun.
Esimerkkejä riittää. Mari kertoo äidistä, jolle puolitoista vuotta sitten luvattiin suullisesti viiden vuoden määräaikainen jatko-omaishoitosopimus.
Muutama kuukausi tästä omaishoidontuen maksaminen lakkasi. Äidille selvisi, ettei voimassa olevaa sopimusta ollutkaan, ja sitä piti hakea uudelleen. Sillä kertaa luvattiin suullisesti kahden vuoden määräaikainen sopimus.
Mutta vain vuoden kuluttua sama tilanne toistui, kun sopimus oli päättynyt ilman mitään ennakkoilmoitusta. Sopimusta omaishoidontuesta ei tälläkään kertaa saatu kirjallisena.
– Sopimusten katkaisemisien jälkeen Kempeleen kunnasta ei ole saatu selvitystä tilanteeseen, koska omaishoidon asioista vastaaviin henkilöihin on äärimmäisen vaikea saada yhteyttä, eivätkä he vastaa soittopyyntöihin kohtuullisessa ajassa - jos ollenkaan.
– Tietoa omaishoitajien sijaistenkin tekemistä työtunneista on mennyt hukkaan, ja tämän vuoksi he eivät ole saaneet palkkaa ajallaan. Esimerkiksi minun sijaiseni sai palkkansa kolme kuukautta myöhässä.
Mari sanoo ymmärtävänsä, jos työtä on osoitettu liikaa yhdelle viranhaltijalle.
– Koska kunnalla on ollut tieto tilanteesta, miksi siihen ei ole puututtu.
Useat omaishoitajat ovat allekirjoittaneet aluehallintovirastolle tehdyn kantelun. Asiasta uutisoimisen jälkeen kantelemiseen halukkaita on ilmoittautunut Marin mukaan lisää.
– Tekemämme kantelu on kymmenen sivua pitkä, perusteellisesti sähköposteilla ja hakemuksilla dokumentoitu. Asia ei jää siinä epäselväksi.
Omaishoitajilla ei Marin mukaan ollut enää muuta vaihtoehtoa kuin tehdä kantelu. Kantelun allekirjoittaneiden mielestä aluehallintoviraston pitäisi ottaa kunta valvontaansa.
– Emme voineet enää odottaa. Ainakin kaksi perhettä on muuttanut pois Kempeleestä toimimattomien palvelujen vuoksi. Eihän tässä tilanteessa voi enää muuta kuin ihmetellä, miksi. Halutaanko kaikki vammaiset ja vanhukset ajaa pois Kempeleestä?
Kempeleen kunnan sosiaalijohtaja Timo Kvick kommentoi asiaa vasta kun saa kantelun aluehallintovirastosta luettavakseen. Kempeleen kunnanhallitukselle asiaa kuitenkin esiteltiin korjaustoimenpide-ehdotusten kera.