Ei. Limingan kyläkuvaan eivät sovi valtaisat rakennusmassat, yhden oululaiskorttelin suuruiset kivirakennelmat. Tämä oli PAVE Arkkitehdit Oy:n luovalle johtajalle Pave Mikkoselle itsestään selvää, kun hän alkoi työryhmineen luonnostella Lakeustaloa.
Limingan virasto- ja liiketalon arkkitehtuurikilpailun viitesuunnitelma oli aika tarkka, ja useimmat kilpailuun ehdotuksensa jättäneet noudattivat sitä uskollisesti. PAVE Arkkitehtien kilpailuehdotuksessa niin ei tehty.
– Ei Liminkaan voi rakentaa pilvenpiirtäjiä. Meidän esityksessämme rakennus pilkottiin kolmeen selkeään osaan, jotta se sopisi paremmin kuntakeskuksen mittakaavaan, Mikkonen kertoo.
Perusajatus oli, että rakennus olisi paitsi pienipiirteisempi, myös helposti lähestyttävä. Sen pitää eheyttää helposti rikkonaiseksi jäävää kyläkuvaa. PAVE Arkkitehtien ehdotuksen hyvä puoli oli myös se, että se oli kustannustehokas.
Koska Limingassa on pohjaveden pinta varsin korkealla, koko Lakeustalo on rakennettu rossipohjalle.
– Sen vuoksi Lakeustalossa on paljon rappusia. Mutta tämä on Limingan olosuhteissa järkevä ratkaisu.
Lakeustalossa on käytetty paljon erilaisia materiaaleja, ja etenkin puu on vahvasti esillä. Sitä löytyy sekä A- että C-talojen päädyistä ikään kuin osoittamassa sisääntuloreittiä.
– Päätyseinät ovat kuusta, ja ne saavat rauhassa tummua ja harmaantua ajan myötä. Myös portaat on rakennettu puusta, ja ne ovat helposti ja suhteellisen edullisesti vaihdettavissa.
Sisäänkäyntien houkuttelevuuteen on siihenkin kiinnitetty huomiota: niiden pitää kuin sulkea tulkijan syliinsä. Ikkunat tuovat C-talon julkisivuun rytmiä, koska ne ovat hyvin eri kokoisia. Mikkonen hoksauttaa: osa ikkunoista on heijastavia, osa ei. Julkisivun ikkunoissa on käytetty jopa kolmea erisävyistä lasimateriaalia.
C-talon räystäitä katselevan ei tarvitse huolestua näkevänsä optisia harhoja. Räystäiden leveys vaihtelee aivan tarkoituksella.
Puuta on käytetty paljon myös sisällä etenkin B-talon aulassa.
Aulaan kahvion tuntumaan on sijoitettu istuskelusyvennyksiä, ja kahvitella voi vaikka portaiden päässä olevalla parvella, josta avautuu näkymä kylänraitille.
Aulan lattia on pinnoitettua betonia. Värimaailma on tummahko. Isot ikkunaseinät tuovat aulaan valoa, ja niiden lisäksi käytetään paljon sisustusvaloja.
– Tämä tila isoine lasiseinineen on tarkoitettu kuntalaisten olohuoneeksi. Tila on iso, selkeä ja kutsuva, Mikkonen luonnehtii.
Mikkonen esittelee kunnanviraston tiloja. Ennakkoluulot avokonttorista saavat kyytiä, sillä tilanjakajina on käytetty mittatilaustyönä rakennettuja kaapistoja, kevyitä puuväliseiniä penkkeineen, nojatuoleja ja sohvaryhmiä. On irto- ja kiintokalusteita. Neuvottelu- ja oleskelutiloja on eristetty verhoin ja lasiseinin. Värimaailma on pehmeä: harmaa, sininen, vihertävä, violetti.
– Koska Limingan kunta tilasi meiltä sisustuksenkin, se sopii rakennuksen arkkitehtuuriin. Tavoitteena oli, että kunnanvirasto on hyvin virikkeellinen ympäristö ja viihtyisyydeltään Suomen ykkösluokkaa, Mikkonen tähdentää.
Viraston sisustus tuo mieleen Oulunsalon lentokentän odotustilat, eikä ihme. Odotustilojen sisustus onkin yksi PAVE Arkkitehtien Finavia-yhteistyön kohteista.
Kunnanviraston lattioita peittää luonnonkuiduista valmistettu kokolattiamatto.
– Oikeastaan vasta sisätiloissa ymmärtää, miten paljon talossa on aukotuksia. Ne tuovat tilan tuntua.
C-talon ensimmäisen kerroksen liiketiloihin on sisäänkäynti sisäpihan puolelta, mutta halutessaan yrittäjä voi avata asiakassisäänkäynnin myös kadulta näyteikkunan edestä. PAVE Arkkitehdit on suunnitellut liiketiloihin jopa valomainosten paikat valmiiksi.
Mikkonen työryhmineen halusi tuoda Lakeustaloon luonnon mahdollisimman lähelle. Se näkyy jo ulkoistutuksissa sekä rakennuksen julkisivun puolella että sisäpihoilla: hiekkaa ja kunttaa, rantavehnä- ja heinäistutuksia, kiviä, tyrnejä ja mäntyjä. Kahvilan terassilla levähtää kuin mäntymetsässä, kunhan etualan istutukset hieman kasvavat.
Luontoteema jatkuu sisällä ja varsinkin kahvion seinillä. Sinne tulee paikallisten, palkittujen valokuvaajien parhaita lintuotoksia.
Kun Mikkoselta kysyy, miten paljon suunnittelussa on pohdittu ekologisia ratkaisuja, hän miettii tovin vastaustaan. Kysymys ekologisuudesta on kuin kysyisi, onko rakennus esteettinen tai onko sen energialuokka hyvä.
– Totta kai on. Hyvään suunnitteluun kuuluu aina kestävän kehityksen periaate. Materiaalivalintojen on täyttävät sen vaatimukset. Emme ole esimerkiksi käyttäneet lainkaan PVC-pohjaisia mattoja, koska ne eivät ole kierrätettäviä.
Rakennuksessa ei ole käytetty myöskään liimoja, ja lakat ovat vesiohenteisia.
Yhteistyö Limingan kunnan kanssa on ollut Mikkosen mukaan hyvin tiivistä ja luottamuksellista.
– Tämän kokoista monitoimitaloa rakennetaan harvoin. Oli mielenkiintoista olla alusta asti mukana tekemässä korkeatasoista rakennusta.
Mikkosen mukaan KVR-urakka tuo suunnitteluun ja rakentamiseen aina omat haasteensa, mutta mitään tavallisuudesta poikkeavaa tai ylitsepääsemätöntä ei Lakeustalon kohdalla tullut vastaan. Lopputulos on suunnittelijan mielestä onnistunut.
– Lakeustalo on kunnan käyntikortti. Sen pitää näyttää siltä, että Liminka on dynaaminen kunta.
Mikkonen ei ole huolissaan siitä, vaikka Lakeustalo saisikin osakseen kritiikkiä.
– Kun jotain uutta ja hienoa kehitellään, sen pitääkin jakaa mielipiteitä.