Tyrnävä Olohuoneessa raikaa nauru. Lakeuden Laulumiesten taiteellinen johtaja, tyrnäväläinen Pentti Korkiakoski, hallituksen puheenjohtaja, lumijokinen Pekka Tasanto ja sihteeri, tyrnäväläinen Jukka Pekka Palohuhta hymyilevät leveästi, kun vuodesta 1973 kuorossa laulanut kempeleläinen Sauli Hantula muistelee ensimmäisiä harjoituksiaan.
– Olin laulanut mieskuorossa Kokkolassa kymmenen vuotta. Kun tulin Oulun seudulle, liityin yhteen oululaiseen kuoroon, mutta siellä tunnelma oli ihan liian jäykkä. Laulumiesten harjoituksiin mennessä tuntui kuin kotiin olisi tullut. Fiilis oli aivan mahtava ja sellaisena yhteishenki on jatkunut kaiken aikaa.
Korkiakoski tietää, että usein kuorolaiset hitsautuvat yhteen tiiviiksi perheeksi, jolloin ulkopuolisen on vaikea päästä toimintaan sisään. Sellaiseen Laulumiehissä ei sorruta.
– Kun itse lähdin mukaan velipojan houkuttelemana 1983, ajattelin myös sitä, miten minut otetaan vastaan. Kun Hantulan Sauli toivotti minut niin sydämellisesti tervetulleeksi, ajattelin, että nämäpäs ne vasta hienoja herrasmiehiä ovat, Tasanto kertoo.
Nykyisin Lakeuden Laulumiehissä on kirjoilla yhteensä 22 laulajaa Lumijoelta, Limingasta, Tyrnävältä, Kempeleestä, Oulunsalosta ja Oulusta.
Lisääkin laulajia mahtuisi mukaan. Tasanto sanoo kuoron nautiskelleen viime vuosina ja keskittyneen jo aiemmin opittujen asioiden kertaamiseen, sillä kuuteen vuoteen Laulumiehet eivät ole olleet kansalaisopiston kurssina. Paluu opintopiiriksi on mahdollinen.
– Meillä on olemassa hyvä organisaatio, jos yhtäkkiä useita nuoria miehiä innostuisi kuorolaulusta, Hantula miettii.
Kiinnostusta laulamiseen on. Kuoro on saanut riveihinsä vahvistusta.
Nykyisin Laulumiehet esiintyy muun muassa veteraanitilaisuuksissa sekä kuorolaisten merkkipäivillä ja hautajaisissa.
Harvalla kuorolla on yhtä laaja digitaalinen valmius kuin Laulumiehillä. Kuorossa 20 vuotta laulanut Palohuhta on tehnyt kuorolaisille harjoitusstemmat tietokoneella. Lisäksi hänellä on sähköisenä esimerkiksi kuoron esittämien kappaleiden esitysajankohdat, kymmenien vuosien ajalta.
– Ennen stemmoja harjoiteltiin kahvitaukoon asti. Nyt niitä voi opetella koneelta, Hantula kiittelee.
Vuonna 1996 vuoden mieskuoroksi valitulla Laulumiehillä on yli 200 kappaleen ohjelmisto. Peruspilarit ovat kansanmusiikki sekä isänmaalliset ja hengelliset laulut.
– Onhan se säväyttävää, kun isossa salissa mieskuoro kajahtaa. Se on tuhtia tavaraa. Joskus pitkän työpäivän jälkeen ajattelee, että miten jaksaa vetää vielä puolentoista tunnin harjoitukset, mutta niiden jälkeen on enemmän energiaa kuin mennessä. Koen olevani etuoikeutettu, kuoroa kymmenen vuotta johtanut Korkiakoski summaa.
Oma lukunsa on mieskuuorohuumori, joka johtajan mukaan on välillä ”aika kroisia”. Tunnelma ja hyvä yhteishenki on tärkeässä osassa harrastusta.
– Sanoisin, että puolet ja puolet. Sosiaalinen kanssakäyminen on erittäin tärkeää, Sauli Hantula tietää.
– Kuorolaiset ovat myös hyvin sitoutuneita, Tasanto kiittelee.
Siitä kertoo sekin, että kokoonpanossa on vielä mukana esimerkiksi Pekka Leskelä, jonka kuoroura alkoi jo vuonna 1967.
Lauantaina laulavat lakeuden miehet kokoontuvat 50-vuotisjuhlakonserttiin Tyrnävän kirkkoon. Ohjelmaan on koottu kuoron vuosien varrella esittämiä kappaleita.
Oman hienon lisänsä tuo konsertin kansainvälistä mainetta niittänyt vieras, urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi, joka toimii säestäjänä ja esittää urkusooloja.
– Olemme Kalevin kanssa tunteneet kymmeniä vuosia. Hän innostui heti yhteiskonsertista. Kalevi on myös kehunut konsertin ohjelmaa erittäin korkeatasoiseksi, Pentti Korkiakoski kertoo.
Katso videot:
Lähes jokaisessa konsertissa esitetty Nouse, laulu (säv: L. Spohr), johtajana Seppo Härkönen (tämä esitettiin 25-vuotisjuhlakonsertissa 1991)
Alo Ritsing: Santa Maria , johtajana Ahti Alatalo (luultavasti 20-vuotisjuhlakonsertista 1986)
