TYRNÄVÄ Bäckin pariskunta pyörittelee tuhkarakeita kädessään. Ihan mitä tahansa ympyrkäisiä ne eivät olekaan: yksi rae voi sisältämillään ravinteilla lannoittaa metsää jopa kymmeniä vuosia.
– Tämä voisi olla yksi vaihtoehto metsänhoitoon. Tarkempia suunnitelmia ei vielä ole, sillä ensin pitäisi tehdä harvennushakkuu, Aaro Bäck tuumaa.
Anja-puoliso sanoo vierellä metsän kuuluvan olennaisena osana heidän elämäänsä. Sekä oma talo että kaksi mökkiä lämpenevät puilla.
– Talvi vierähtää rankametsässä. Isäntä tekee puita, minä hoidan eväät.
Maanantaina Jauran metsätien varrella ihmeteltiin tuhkalannoitusnäytöstä. Otso Metsäpalvelujen toimesta alueella lannoitettiin 12 hehtaaria metsää. Yhtä hehtaaria kohden upposi 4,5 tonnia rakeistettua tuhkaa.
– Tuhkalannoitus maksaa ilman tukea alta 400 euroa hehtaari. Terveyslannoitukseen on mahdollisuus saada 30 prosenttia Kemera-tukea, jolloin metsänomistajan maksettava osuus putoaa alle 300 euroon hehtaarille. Arvion mukaan tuhka lisää vuotuista kasvua kahdesta kuuteen kuutiota per hehtaari. Investointi siis varmasti kannattaa, asiakasvastaava Jouko Härmä Otso Metsäpalveluista toteaa.
– Eikä pelkästään metsän kasvu piristy. Myös marjat ja sienet menestyvät lannoitetulla alueella.
Erityisen hyvin tuhka sopii turvepohjaisiin metsiin, joissa typpeä on jo runsaasti maaperässä. Tuhka tuo mukanaan muun muassa fosforia, kaliumia, kalsiumia, magnesiumia ja rautaa.
– Meidän alueellamme on paljon turvemetsiä, joille tuhkalannoitus tekisi hyvää. Jonkin verran näitä jo tehdään, mutta tietoisuutta pitäisi entisestään lisätä. Etenkin niin, että useampi metsänomistaja lähtisi lannoittamaan yhtä aikaa. Se vähentäisi myös kustannuksia.
Härmä sanoo lannoituksen sopivan erityisen hyvin harvennushakkuun jälkeen. Silloin levitykseen voidaan hyödyntää olemassa olevia ajouria.
Tälle keväälle kelit uhkaavat loppua parissa viikossa, mutta uusia kohteita voidaan valmistella ensi talvea varten. Esimerkiksi Kemera-tuen hakemista varten metsästä metsästä todennetaan olemassa oleva ravinnepuutos.
Otso Metsäpalvelulle tuhkarae tulee rovaniemeläiseltä Napapiirin Energia ja Vesi Oy:ltä (Neve).
Tuhka syntyy energiatuotannon yhteydessä poltetusta puusta ja turpeesta.
– Aiemmin tuhka päätyi meillä jätteeksi tai esimerkiksi tienrakennuskohteisiin. Otson kanssa toimimme nyt ensimmäistä talvea, ympäristöasiantuntija Katja Pääskylä Neveltä kertoo.
Pääskylä ja tuotannonvalvoja Mirko Jokinen uskovat ekologisten lannoitteiden käytön lisääntyvän.
– Tuote on täysin luonnonmukainen ja saattaa sen vuoksi olla tulevaisuudessa suosittu lannoitusmenetelmä, Jokinen summaa.