Kevään ensi terveiset
toi lounatuuli tullessaan
niityt pellot paljastui
alta vaipan valkean
virtaa vedet viemäreiden
soittaa purot solisten
sulaa kirkas kirsi jään
valoon lämpöön keväiseen
Lentää leivo lakeuden
kohoo kiuru korkealle
se lentäen säveltä
soittaa
yllä taivaan ja metsän
ja maan
se livertää latvassa
pisimmän puun
ja oksalla korkeimman
kuusen
sen laulu soi, alla
arkisen työn
ja se laulaa koko
kesäisen yön
Lailla leivon kiitosta
kevään
anna urkusi soida sinäkin
luo silmäsi lakeuden sinehen
kauas, yli kaukorantojen
kaartuu sinitaivaan kansi
yllä valkean Pohjolan yön
iltatuuli hiljainen
tuoksuja tuo
kotipellon multa
muistoja luo
niin kaunista on,
kun kevät saa
koko lakeuden maa,
yli metsien taa