RANTALAKEUS Tyrnävällä tehostettuun palveluasumiseen ei ole jonoja. Paikka löytyy kaikille niille, jotka täyttävät tehostetun palveluasumisen myöntämisperusteet, vakuuttaa Tyrnävän kunnan sosiaali- ja terveysjohtaja Teija Eskola.
– Kaikki on mennyt sikälikin jouhevasti, että asiakkaat ovat päässeet toivomaansa paikkaan, ovatpa halunneet sitten Kotolaan tai palvelusetelillä muiden palveluntarjoajien yksikköihin, Eskola sanoo.
Kotolassa on 23 paikkaa, joista keskimäärin 1-3 paikkaa on varattu tilapäistä hoitoa varten. Lisäksi kunta voi tarjota palvelusetelin yhdeksään tehostettua palveluasumista tarjoavan yritykseen. Näistä kaksi tarjoaa palveluitaan Tyrnävän kunnan alueella: Lakeuden palveluyhdistys ja Esperi.
Tyrnävällä on nelisenkymmentä tehostettua palveluasumista tarvitsevaa asiakasta. Suurin osa heistä asuu Kotolassa tai on palveluseteliasiakkaita. Jonkin verran käytössä on myös puite- tai ostopalvelusopimuksia.
– Tällä seudulla on palvelutarjontaa niin paljon, että jos tehostetun asumispalvelun kriteerit täyttyvät, paikka on löytynyt asiakkaalle nopeastikin. Jos tarve on ollut hyvin akuutti, paikkaa ei ole aina voinut järjestää juuri siinä yksikössä, johon asiakas on halunnut, Eskola sanoo.
Vuonna 2011 voimaan astuneen kotikuntalain mukaan kaikkia palvelua hakevia on kohdeltava tasapuolisesti kotikunnasta riippumatta. Kunnat eivät siis voi suosia omia asukkaitaan ulkopaikkakuntalaisten kustannuksella.
– Silloin tällöin Tyrnävälle tulee hakemuksia muistakin kunnista.
Limingan kunnan hoito- ja hoivatyönjohtaja Riitta Ruottinen kertoo, että Limingan kunnassa on hyvä tilanne tehostetun palveluasumisen osalta.
– Limingassa on oma tehostetun palveluasumisen yksikkö, Joutsenkoti, jossa on 30 paikkaa. Joutsenkodissa ei ole tarjolla lyhytaikaista asumista. Tarvittavat lyhytaikaisen asumisen paikat kunta ostaa yksityisiltä toimijoilta.
Kunnan alueella toimii kolme yksityistä tehostetun palveluasumisen yksikköä: HoivaKontio Oy:n Honkisuon Mummola, ODL:n Vesper-koti ja JoviCare Oy:n Virkku-koti.
Ruottisen mukaan Limingan kunnassa ei ole jonoa tehostettuun palveluasumiseen. Kun tehostetun palveluasumisen kriteerit täyttyvät, asiakkaalla on mahdollisuus valita joko kunnan oma yksikkö tai ottaa käyttöön palveluseteli.
– Kunnan omaan yksikköön voi tilanteesta riippuen joutua jonottamaan paikkaa. Jos ottaa käyttöön palvelusetelin, valitsee asiakas mieleisensä asuinpaikan kunnan rekisteriin hyväksytyistä yksiköistä. Rekisteri löytyy kunnan nettisivuilta, Ruottinen kertoo.
Viimeisen kahden vuoden aikana Limingan tehostettuun palveluasumiseen on tullut muutama hakemus myös muualla asuvilta. Nämä hakijat ovat ottaneet käyttöönsä palvelusetelin ja asuvat nyt yksityisissä hoivakodeissa.
Oulun kaupungilla on omia tehostetun palveluasumisen paikkoja yhteensä 188. Oulunsalon Salonkartanossa näistä on 13 paikkaa, joista kolme on lyhytaikaispaikkaa. Oulun yksityisistä palveluntuottajista Esperi Care Oy:n Esperi Hoivakoti Teppola toimii Oulunsalossa.
– On myös naapurikunnissa sijaitsevia tehostetun palveluasumisen yksiköitä, jotka ovat Oulun kaupungin palvelusetelituottajia, kertoo Oulun kaupungin tilaaja-asiantuntija Markku Mattila.
Mattilan mukaan Oulussa ollaan tehostetun palveluasumisen osalta vanhustenpalvelulain mukaisissa odotusajoissa.
– Keskimääräinen odotusaika päätöksestä palvelu alkamiseen on 73 vuorokautta, hän tarkentaa.
Vuonna 2017 kotikuntalain perusteella tehostetun palveluasumisen paikan sai kuusi ulkokuntalaista henkilöä. Muita kunnista palvelun piiriin hakeneita on Oulun kaupungin järjestämissä tehostetun palveluasumisen paikoissa tällä hetkellä noin 30.
Kempeleen kunnalla ei ole omaa tehostetun palveluasumisen yksikköä. Kunnan omana palveluna toimii vain vuorohoitokoti, jossa tarjotaan tilapäistä hoitoa. Muutoin tehostettu palveluasuminen hankintaan ostopalvelusopimuksin alueen yrittäjiltä Kempeleestä, Limingasta, Tyrnävältä ja Oulusta.
Kempeleen alueella asumispalveluita ostetaan Hovilan Palveluyhdistyksen Hovilakodista, Caritaksen Willa Lupiinista, Coronarian Cajanuksentienkodilta ja ODL:n Hoivakoti Pieni Pelakuusta.
– Tällä hetkellä meillä on noin 80 asiakasta, joille on ostettu paikka tehostettuun palveluasumiseen. Jonoja ei ole, kertoo Kempeleen peruspalvelujohtaja Marja-Leena Meriläinen.
Meriläisen mukaan jokaiselle kriteerit täyttävälle asiakkaalle löytyy paikka kolmen kuukauden määräajan kuluessa.
– Pääsääntöisesti olemme pystyneet järjestämään paikan asiakkaan toivomasta yksiköstä. Yhteistyö yrittäjien kanssa on toiminut hyvin ja palvelu on ollut hyvää.
Tämän vuoden aikana Kempeleessä ryhdytään valmistelemaan palveluseteliä, jonka myötä myös asiakkaiden valinnanvapaus laajenisi uusien palveluntuottajien myötä. Palveluseteli on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2019 alussa.
Hailuodossa on 15 tehostetun palveluasumisen ja neljä väliaikaisen asumisen paikkaa Palvelukoti Saarenkartanossa. Ostopalvelusopimuksia tai palveluseteleitä ei ole käytössä.
– Jonoja ei ole juuri ollut. Enimmilläänkin on jonottanut yksi tai kaksi henkilöä, kertoo vt. perusturvajohtaja Pia Piispanen.
Ulkopaikkakuntalaiset eivät ole hakeneet Hailuodosta paikkaa tehostettuun palveluasumiseen.