KEMPELE Zembot – vielä pahvinen, mutta ehkä tulevaisuudessa ihan oikea robotti seisoo jykevästi Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Jussi Rämetin vieressä.
Jos Zembot toimisi kuten Ylikylän koululaiset ovat kaavailleet, se tulostaisi käyttäjälleen erilaisia asioita – ripsiväristä sipseihin – ja auttaisi kotitalouksien elämässä, kuten ruoan valmistamisessa.
Perjantaina Kempelehallilla koululaisten Tulevaisuuden kunta -messutapahtumassa vieraillut Rämet ei pidä ylikyläläisten visiota täysin mahdottomana. Hän uskoo, että robotit voivat tulevaisuudessa olla isossa osassa arjen askareita eri ikäryhmille.
– Maakuntamme haluaa profiloitua nuorten maakunnaksi. Täällä olen huomannut, että nuoria kiinnostaa ekologisuus, kiertotalous ja esimerkiksi ruokahävikin vähentäminen, energiatehokkuus ja uudet energiamuodot, robotiikka ja uuden teknologian hyödyntäminen. On tärkeää, että nuorten ääntä kuullaan. Tällainen tapahtuma ja projekti pitäisi saada jokaiseen kuntaan.
Ylikylän 9B-luokan oppilaat Anna Kinnunen ja Veera Rauhala kuuntelivat maakuntapomon puhetta mielenkiinnolla. Zembotin kehittämistä he pitivät mielenkiintoisena projektina. Erityiskiitoksen he antavat sille, että projektikumppaneina olivat viidesluokkalaiset.
– Tällaisia yhteisprojekteja voisi tehdä enemmänkin!
Tulevaisuuden kunta -projektit käynnistyivät kempeleläiskouluissa kolmisen kuukautta sitten. Viides- ja yhdeksäsluokkalaiset jaettiin 83 ryhmään, jotka tuottivat tulevaisuuden Kempelettä esittäviä postereita, pienoismalleja, digitaalisesti tuotettuja materiaaleja, haastattelututkimuksia ja yritysideoita.
Kunnanjohtaja Tuomas Lohi kertoi saaneensa alkuperäisidean Facebook-keskustelussa Tampereen yliopiston kuntatutkija Jenni Airaksisen kanssa.
– Hän tekee tutkimusta tulevaisuuden kunnasta. Kempeleen tuloksia hyödynnetään kyseisessä tutkimuksessa. Kun heitin ajatuksen opettajille, he innostuivat tästä.
Lohi sanoo messuilla esitellyn useita toteuttamiskelpoisia ideoita.
– Esimerkiksi ruokahävikin suhteen meillä on jo ollut hankkeita. Hyödynnettävä idea voisi olla myös sähköautojen latauspisteet.
Ylikylän yhdeksäsluokkalaiset Lauri Kärnä ja Jere Laakso esittelivät ei ehkä vielä toteuttamiskelpoista, mutta sitäkin villimpää tuoteideaa. He olivat yhdessä viidesluokkalaisten kanssa kehittäneet neljä erilaista juomaa. Yhdellä sai itsensä kloonattua vuorokaudeksi.
– Töihin tai kouluun. Ja lopulta päivän aikana opitut asiat siirtyvät kloonista sinuun. Sopii hyvin laiskalle ihmiselle, Kärnä valotti.
Yhteistyötä nuorempien kanssa kaksikko ei pistänyt pahakseen.
– Viidesluokkalaisilla oli ihan hyviä ideoita. Ei se ole vielä menetetty sukupolvi, he veistivät.
Sivistysjohtaja Hannu Kuusela uumoili, että projekti voi jossain vaiheessa saada jatkoa.
– Varsin työläs tämä on ollut. On mennyt paljon aikaa jo siihen, että eri ikäiset oppilaat on saatu ryhmäytymään. Koska Linnakankaalla ei ole yhdeksäsluokkalaisia, olemme kuljettaneet koulun entisiä oppilaita Linnakankaalle, jotta sielläkin on saatu yhteisprojekti toimimaan. Joten myös logistisia haasteita meillä on ollut.
Eri ikäisten yhteinen oppiminen on Kuuselan mukaan uuden opetussuunnitelman mukaista. Se näkyy myös siinä, että nuoret voivat opettaa opettajia.
– Nuoret ottavat nopeasti haltuun varsinkin sosiaalisen median uudet sovellukset.