KEMPELE – Koulun ainoa tehtävä ei ole opettaa, vaan tukea oppilaan tervettä kasvua tai hyvää oppimista. Ja nyt emme puhu siis oppilaista monikossa. Tämä unohtuu monesti, kun ryhdytään puhumaan koulujen lakkauttamisesta, opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta totesi aloittaessaan puheenvuoroaan Kempeleessä.
Lasten yhdenvertaisista sivistyksellisistä perusoikeuksista ja niiden turvaamisesta puhunut Kari Lehtola oli yksi esiintyjistä Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n viime lauantaina järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Tilaisuudessa pohdittiin uusia ratkaisuja maaseudun koulujen ja lähikoulujen toiminnan turvaamiseksi.
Vuonna 2015 OAJ:n Vuoden koulutusvaikuttaja -tunnustuksen saanut Kari Lehtola on nostanut esille lainsäädännön puutteita, liittyen koulutuksen järjestämiseen ja lähikouluihin.
Kempeleessäkin Kari Lehtola kyseenalaisti lähikoulujen lakkauttamisten mielekkyyden. Säästöt ovat Lehtolan laskelmien mukaan jääneet saavuttamatta, vaikka viimeisen 25 vuoden aikana Suomen peruskouluista on lakkautettu yli puolet eli noin 2 400. Samaan aikaan oppilasmäärät ovat vähentyneet seitsemän prosentin verran.
– Tästä huolimatta perusopetuksen menot ovat kasvaneet koko ajan. Oppilasta kohden lasketut käyttökustannukset ovat nousseet 113 prosenttia, kun lukiossa nousu on ollut vain 88 prosenttia ja ammatillisessa koulutuksessa 59 prosenttia. Vaikka näiden opetusmuotojen verkosto on pysynyt vakaana, Lehtola ihmetteli.
Peruskoulujen määrän lasku on johtanut siihen, että kouluja on nykyään Suomessa saman verran kuin niitä oli 1910-luvulla. Seitsemän vuoden päästä, jos nykyinen lakkautustahti jatkuu, kouluverkosto taantuu Lehtolan mukaan 1800-luvun tasolle.
Yksi ero menneisyyteen kuitenkin löytyy.
– Vuonan 1866 Suomessa elettiin suuria nälkävuosia. Kahdeksan prosenttia väestöstä kuoli nälkään, ja siitä huolimatta tuona vuonna saatiin aikaan päätös kouluverkoston rakentamisesta. Onnistuisiko se Suomessa 2000-luvulla?
Keskustelut kuitenkin jatkuivat laajempiin ratkaisuihin. Yhden niistä esitteli Eskolan kylän vanhempainyhdistyksen aktiivi Sanna Hautamäki. Kannuksessa sijaitsevan kylän vanhemmat päättivät koulun lakkauttamisen jälkeen perustaa kylälle osakeyhtiön.
Kyläläisten omistaman osakeyhtiön kautta kylällä on saatu järjestymään useita palveluita: majoitusta matkailutarpeisiin, lounasruokala ja jopa päiväkoti. Oppilaillekin löytyi tilaa kunnan sulkemalta ja kyläläisille myymältä koululta.
– Oppilaat ovat kuitenkin kotikoulussa. Vastuu opetuksesta on vanhemmilla ja ratkaisimme sen palkkaamalla lapsille yhteisesti osa-aikaisen opettajan. Yhtenä päivänä viikossa vanhemmat opettavat lapsiaan projektiluonteisesti, Hautamäki kertoi.
Kylien maakunnallinen yhdistys päätyi järjestämään keskustelutilaisuutta Kempeleeseen, sillä kunta koettiin riittävän neutraaliksi maaperäksi. Kempele myös liittyi vasta tämän vuoden alusta yhdistyksen jäseneksi.
– Koulujen lakkautuksista keskustellaan laajalti Pohjois-Pohjanmaalla, mutta täällä tilanne ei ole kiihkeä, toiminnanjohtaja Esa Aunola Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:stä totesi.
Vaikka moni päivän aikana esitetyistä puheenvuoroista käsitteli kouluja ja koulutusta, Esa Aunolan mukaan kylillä pitäisi ryhtyä miettimään laajempia ratkaisuja. Se tarkoittaa hänen mielestään muiden lähipalveluiden kytkemistä kylien koulujen yhteyteen.
– Korostan sitä, etten halua puhua lähikoulusta, vaan lähipalvelukeskuksesta. En pidä järkevänä ylläpitää kiinteistöjä pelkästään koulujen tarpeisiin. Monipalvelukeskukset ovatkin selkeä ratkaisu kylien palvelutarpeisiin ja -tuotantoon.
Aikaisemmin maakunnallinen kyläyhdistys ei ole järjestänyt vastaavaa, yhtä isoa keskustelutilaisuutta. Tarvetta keskustelulle kuitenkin Esa Aunolan mukaan oli. Tarkoitus onkin jatkaa samaan teemaan liittyviä tilaisuuksia.
– Kaikille avointen ja maksuttomien tilaisuuksien avulla haluamme vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kehittää yhteiskuntaa. Samalla tuomme kylätoimijoiden tietoisuuteen uusia käytänteitä.
Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on Aunolan mielestä aihetta. Hän väittää Suomen kaupungeista löytyvän jopa 400 000 ihmistä, jotka haluavat pois kaupunkiympäristöstä ja maalle asumaan.
– Ihmisillä on tahto ja halu asua maalla. Ja jos jotain halutaan, niin uskon, että se pystytään myös tekemään.
Sote-uudistus antaakin Esa Aunolan mielestä hyvän tilaisuuden miettiä rakenteita uusiksi, myös maaseutujen näkökulmasta. Kuntarajat hämärtyvät Aunolan havaintojen mukaan jo nyt palvelu- ja koulukeskusteluissa. Sote-uudistus vain vauhdittaa tätä kehitystä. Siinä on myös kylien mahdollisuus Aunolan mukaan.
– Suomen kaikkien, noin 4 200 kylän on vain tehtävä yhteistyötä, jotta meidän äänemme kuuluu. Yhteen liittymällä kylissäkin on voimaa.
Katso ylitarkastaja Kari Lehtolan haastattelu lähikoulujen lakkauttamisesta.https://www.facebook.com/Rantalakeus/videos/1702396856444181/
