RANTALAKEUS Lähes helteisen lämpimät päivät ovat saaneet kyykäärmeet luikertelemaan koloistaan.
Etenkin ahkerasti luonnossa liikkuvat koiranomistajat ovat raportoineet ja varoitelleet toisiaan sosiaalisessa mediassa kyyhavainnoistaan ahkerasti.Onko kyitä liikkeellä nyt tavallista enemmän?
– Tuskinpa vain. Kyyt ovat olleet jo vuosia vähenemään päin, vaikka tietysti pientä vuosittaista vaihtelua kannoissa saattaa olla, sanoo luontoharrastaja ja -yrittäjä Teppo Mutanen.
Liminkalaismies on kiinnostunut käärmeistä siinä määrin, että hän järjesti pari viikkoa sitten jopa käärmeretken Lakeuden Luonto ry:n nimissä kaikille kiinnostuneille.
– Limingan Rantakylän monttujen läheisyydestä löytyi käärmeenpesä, jonka liepeiltä teimme neljä kyyhavaintoa, Mutanen intoilee.
Hän kertoo samassa pesässä voivan talvehtia kymmeniä, jopa satoja käärmeitä.
– Kevätauringon alkaessa lämmittää kyyt lähtevät liikkeelle pesistään, mutta niiden reviiri on aluksi aika pieni ja ne saattavat pysytellä päiviä ja jopa viikkoja lähes paikoillaan. Siksi keväisin pienellä alueella saattaa tehdä useita kyyhavaintoja eikä se silti tarkoita sitä, että niitä olisi tavallista enemmän. Pesä vain on luultavasti jossain lähettyvillä. Kesän edetessä käärmeet leviävät laajemmalle alueelle, eikä niihin enää törmää niin herkästi, Mutanen selittää.
Mies on harmissaan kyiden kokemasta vainosta ja muistuttaa, että käärme puolustautuu puremalla vain äärimmäisessä tilanteessa.
– Kyy luikertelee mieluummin karkuun kuin tuhlaa myrkkyään, sillä myrkkyvarastojen uudelleentäydennys vie siltä päiväkausia, Mutanen sanoo.
Hän toivoo, että jo pitkään vireillä ollut hanke kyyn rauhoittamiseksi muualla kuin pihapiirissä saisi tuulta siipiensä alle.
– Ei kyytä kannata pihaltakaan mennä ensimmäiseksi tappamaan. Sen voi varovaisesti nostaa kannelliseen ämpäriin ja siirtää muutaman kilometrin päähän asutuksesta. Tuskin tulee enää takaisin.
Kyyn pureman kokee Suomessa vuosittain noin 50–150 ihmistä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan edellinen kyyn puremasta johtunut kuolemantapaus on sattunut vuonna 1998 ja sitä ennen vuonna 1984.
Koiria hoidetaan kyyn puremien vuoksi enemmän.
Oulun seudun eläinlääkintähuollossa vastaavana eläinlääkärinä toimiva liminkalainen Miika Kilpeläinen kertoo, että tänä keväänä kyyn pureman vuoksi Oulun eläinlääkärivastaanotolla on hoidettu puolenkymmentä kyyn puremaa.
– Lämpimään kevääseen nähden se on suhteellisen vähän, Kilpeleläinen arvioi.
Hän muistuttaa, että kaikki kyynpuremat ovat potentiaalisesti vaarallisia lemmikeille ja pureman satuttua tulee eläinlääkärin pakeille hakeutua viipymättä. Ennen vastaanotolle pääsyä lemmikki on pidettävä mahdollisimman liikkumattomana.
– Kyynmyrkyllä on useita vaikutuksia elimistöön, se aiheuttaa muun muassa voimakasta paikallista turvotusta, kovaa kipua, lisäksi se voi vaikuttaa veren hyytymiseen. Suurin riski kyynpureman yhteydessä on mahdollisuus munuaisvaurioon. Harvinaisissa ääritapauksissa myrkytys voi aiheuttaa monielinvaurion ja pahimmillaan kuoleman. Pureman vaarallisuuteen vaikuttavat useat tekijät, muun maussa pureman paikka, erittyneen myrkyn määrä sekä lemmikin elimistön vaste myrkkyyn.
Kyytableteista ei nykytietämyksen valossa ole hyötyä koiralle.
– On jopa epäilyjä siitä, että tabletin käyttö voi pahentaa munuaisvaurion riskiä. Tämän takia kyytabletin käyttöä ei suositella pureman ensihoitona lemmikeille, Kilpeläinen sanoo.
Perushoitona lemmikin kyynpuremaan annetaan nestehoitoa sekä voimakaita kipulääkkeitä. Nestehoidon tarkoituksena on suojata munuaisia sekä tehostaa myrkyn poistumista elimistöstä.
– Vakavia tapauksia varten on olemassa myös vastamyrkkyä, mutta sen saatavuus tällä hetkellä heikko ja lääkkeen hinta hyvin korkea, jopa 400 euroa per annos. Onneksi vastamyrkkyä tarvitaan harvoin. Yleisesti kyynpureman ennuste on hyvä, suuri osa koirista toipuu puremasta hyvin.