LUMIJOKI Lumijoen kunnanvaltuuston kokouksessa julkistettiin kunnan 150-vuotista taivalta juhlistava juhlapäätös. Valtuusto päätti osoittaa 10 000 euron määrärahan avustuksiin, jota voivat hakea kuntalaiset, kuntalaisten muodostamat ryhmät sekä kunnassa toimivat yhdistykset. Apurahaa voidaan käyttää kuntalaisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tukeviin hankkeisiin. Hanke voi olla esimerkiksi hankinta, tilaisuus tai tapahtuma, joka toteutetaan vuoden 2019 toukokuun loppuun mennessä.
Kunnan talous- ja hallintojohtaja Jarno Kilpinen avasi valtuutetuille kuluvan vuoden talouden toteutumaa. Tämän vuoden tilikauden tuloksen arvioitiin jäävän 200 000 euroa miinukselle.
Kunnanjohtaja Leena Lehtoruusu muistutti, että kuntataloutta on viime vuosina leimannut kireys, mutta vuosi 2017 on muodostumassa yleisen kuntatalouden kannalta edellisvuosia paremmaksi. Lumijoen vuoden 2018 talousarviota lähdettiin suunnittelemaan tilanteessa, jossa vuoden 2016 tilinpäätös oli hiukan ylijäämäinen ja vuoden 2017 tilinpäätös ennakoitiin negatiiviseksi. Ennusteet ovat terveydenhoitoon liittyviä menoja lukuun ottamatta toteutumassa varsin hyvin talousarvion mukaisesti ja osin jopa ennakoitua suotuisammin. Plussan puolelle tulosta ei kuitenkaan onnistuta nostamaan.
– Keväällä lopputulos näytti rankalta, mutta nyt on tehty erittäin hyvää työtä. Vero- ja valtionosuuksien kehitys tukee hyvää kehitystä. Kevään huonoon tilanteeseen nähden nyt näyttää paremmalta, mutta tilinpäätös jää silti miinusmerkkiseksi, Lehtoruusu kiteytti.
Valtuusto hyväksyi vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2019–2020 taloussuunnitelman yksimielisesti. Ensi vuodelle arvioidut toimintamenot ovat yhteensä 11 564 851 euroa ja toimintakatteeksi muodostuu 10 684 091 euroa. Vuosikate on 595 909 euroa. Tilikauden tulokseksi muodostuu poistojen jälkeen 109 320 euroa.
Sote-ulkoistus näkyy ensi vuoden talousarviossa muun muassa toimintamenojen ja -tulojen pienentymisenä sekä henkilöstökulujen vähentymisenä. Muutoksen myötä palvelujen ostot nousevat menolajeista suurimmaksi.
Lumijoen seuraavien kahden vuoden investointeja rasittaa koulurakentaminen, jonka osalta talousarvioon on varattu hirsikoulun rakentamiseen 550 000 euroa, koulun pihan rakentamiseen 20 000 euroa ja vanhan koulun korjaukseen 20 000 euroa. Valokuituhankkeeseen on varattu kahden tulevan vuoden investoinneissa yhteensä 400 000 euroa. Myös paloaseman laajennus näkyy ensi vuoden investoinneissa 80 000 eurona.
Jarno Kilpisen mukaan kunnan parantunut työttömyystilanne näkyi verotuloennusteissa. Verotulojen ennustetaan kuitenkin laskevan ensi vuodelle 100 000 euroa vuoden 2017 talousarvioon nähden. Valtionosuuksista ei ole Kilpisen mukaan tullut vielä päätöstä, mutta niiden arvioidaan vähenevän kuluvaan vuoteen verrattuna 200 000 eurolla.
Lumijoen 47,8 prosentin suhteellinen velkaantuneisuus on suurempi verrattuna vastaavan kokoisiin kuntiin. Kunnassa aiotaan tulevaisuudessa vähentää tasaisesti pitkäaikaisia lainoja.
– Velan määrä on noussut suhteellisen nopeasti. Velanhoitoon joudutaan kiinnittämään selkeästi huomiota tulevaisuudessa, Lehtoruusu totesi.
Valtuusto päätti, että Lakeuden Kuitu -hankkeessa edetään kunnanhallituksen esityksen mukaisesti. Kunta perustaa tai on osakkaana perustamassa Lumijoen Kuitu Oy -nimistä osakeyhtiötä. Valtuusto myöntää kuituverkon rakentamiseen enintään 400 000 euron rahoituksen. Lehtoruusu muistutti, että Limingan ja Tyrnävän kunnanvaltuustot ovat jo aiemmin tehneet samanmuotoiset päätökset ja tavoitteena on viedä hanketta eteenpäin yhteistyönä lähikuntien kesken. Tapio Junkkonen (kesk.) oli huolissaan siitä, miten kuituverkkoon saadaan tarvittava määrä tilauksia.
– Naapurikunnissa viime hetken markkinointi on tuottanut parempaa tulosta kuin Lumijoella. Mutta sitten kun kaivurit tulevat tien varteen, niin tilauksiakin alkaa tulemaan, uumoili Lehtoruusu.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eino Jakkula (kesk.) totesi, ettei markkinointi ole vielä tässä vaiheessa ollut kovin aggressiivista. Hän muistutti myös, että samantyyppisiä vasta-argumentteja kuultiin aikoinaan myös viemäriverkkoa vedettäessä: silloinkin kaikilla tuntui olevan jo entuudestaan toimiva peli, vaikka lopputuote laskettiin suoraan ojaan.
Valtuusto hyväksyi hallintosäännön muuttamisen muutamin muutoksin. Tapio Junkkonen esitti hallintosäännön muuttamista siten, että hyvinvointipäällikkö rinnastettaisiin johtoryhmätasoisiin virkoihin. Silvo Nybacka (vas.) kannatti Junkkosen esitystä. Valtuusto hyväksyi Junkkosen muutosesityksen nimenhuutoäänestyksen perusteella yksimielisesti.