LIMINKA Kuka tietää, mikä on Liminka-puolue?
Asiaa kysyi ehdokaskaartilta tiistai-iltana kirjaston vaalipaneelissa pitkän linjan vaikuttaja, nelisenkymmentä vuotta luottamustehtäviä hoitanut ja muun muassa 16 vuotta valtuuston puheenjohtajana toiminut Aaro Arvio.
– Vaalit käydään puolueittain, mutta kun tulos on selvä, puhalletaan vain yhteen hiileen, Arvio vastasi kysymykseensä.
Aiemmasta, sopuisasta yhteistyöstä kertoo Arvion mukaan sekin, että hänen puheenjohtajavuosiensa aikana äänestettiin vain kaksi kertaa.
– Nekin pieniä juttuja. Valmistelkaa asiat hyvin! Meillä Limingassa asiat ovat hyvin. Ainoa mikä puuttuu on lohijoki.
Sekä ehdokasvastauksissa että yleisön kommenteissa kävi illan aikana selväksi, että Liminka on hyvä paikka asua. Esimerkiksi Timo Pietilä ohjeisti tulevia kuntapäättäjiä pysymään itsenäisyyden tiellä.
– Älkää ikinä liittykö Ouluun. Jos näin käy, muutan Lumijoelle. Jos liitymme Ouluun, niin kaikki palvelut lakkaavat. Näettehän miten on käynyt esimerkiksi Haukiputaalla?
Keskustan Kari Ylönen, Kokoomuksen Antti Paavola, Kristillisdemokraattien Mika Martinmäki, Perussuomalaisten Tuomas Okkonen, Sosialidemokraattien Pasi Lunki, Vasemmistoliiton Arja Porkka ja Vihreiden Monika Kangas-Siira olivat ylpeitä kotikunnastaan monesta eri syystä.
Ylönen sanoi olevansa hyvillään, että talous on saatu kääntymään oikeaan suuntaan.
Lunki puolestaan ylpeilee sillä, että valtuusto on päättänyt rakentaa uusia ja puhtaita koulutiloja.
Okkonen piti Liminkaa turvallisena asuinpaikkana, samoin Martinmäki. Hän kuitenkin muistutti, etteivät palvelut saa karata sote-uudistuksessa liian kauas.
– Täällä on hyvä asua, palvelut ovat hyvin saatavilla, Porkka kommentoi.
Asiaa hehkutti myös Kangas-Siira.
– Ihana paikka asua! Sekin on hienoa, että täällä näkyy taivas.
Eteläpohjalaiset juuret omaava Paavola naurahti, ettei Limingassa ”pohojalaasta aharista”.
Ehdokkaita tenttasivat lukiolaiset Inka Hintikka ja Aleksi Alanko. Nuoret kysyivät muun muassa ajatuksian yritysten houkuttelemisesta, vapaa-ajanviettomahdollisuuksien lisäämisestä ja vähävaraisten lapsiperheiden palvelujen järjestämisestä.
Säästöjen etsiminen erotti ehdokasjoukkoa toisistaan. Tuomas Okkonen laittaisi virkamiesjohdon pakkolomalle vuosittain. Jos siitä ei säästöä syntyisi tarpeeksi, hän lopettaisi jäähallin tukemisen ja lopulta myisi jäähalliosakkeet.
– Sen jälkeen veronkorotukset, jos nämä eivät riittäisi.
Myös Mika Martinmäki lomauttaisi ensimmäiseksi virkamiehiä.
Antti Paavola epäili hanketta.
– En ole varma, pelastettaisiinko sillä kunnan taloutta. Ehkä pitäisi miettiä palvelumaksuja työssäkäyvien palveluille.
Samaa mieltä oli Kari Ylönen. Hän huomautti virkamiesten pakkolomautuksen olevan lyhytnäköistä toimintaa.
– Suurin osa lakisääteisiä palveluja, joista ei voi laittaa väkeä lomautukseen.
Monika Kangas-Siira ottaisi rahoja huonosti suunnitelluista rakennuksista ja Arja Porkka korottaisi veroja.
Pasi Lunki toivoi, ettei juustohöyläleikkauksia enää tehtäisi.
– Täytyy koskea rakenteisiin ja palvelutasoon.
Yleisöstä Arvo Lempinen halusi tietää ehdokkaiden suhtautumisen pakkolunastukseen ja kunnan nykyiseen tapaan hoitaa maapolitiikkaa.
Kaikki vastaajat totesivat pakkolunastuksen olevan vihoviimeinen keino. Maakaupoista pitäisi aina pystyä neuvottelemaan.
Leila Pietola kysyi ehdokkaiden suhtautumista uimahallin rakentamiseksi kuntaan. Suunnitelmia asiasta on ollut vuosikymmeniä. Jo 60-luvun lopulla kuntapäättäjät miettivät hallin rakentamista, mutta tuolloin se todettiin liian kalliiksi hankkeeksi. Sama todettiin nyt.
– Rahoitusmallia ei ole ratkaistu, Ylönen tiesi.
Porkka huomautti, että jos kunnassa on jäähalli, miksei myös uimahalli.
Martinmäki visioi laajemmin. Hänen mukaansa 8-tien varteen pitäisi saada yksityisellä rahalla kunnon kylpylälaitos.
– Kunnan rahalla pelkkä uimahalli on liian kallis.
Mitkä ovat Limingan heikkoudet?
Paavola, Ylönen ja Porkka pitivät ongelmana heikkoa työpaikkaomavaraisuutta. Siksi kaavoitus ja uusien asuinalueiden rakentaminen on tärkeää.
Lunki pohti, ettei pelkää Kempelettä.
– Sielläkin loppuu joskus tonttimaa. Sitten katse kääntyy Liminkaan.
Martinmäki kantoi huolta köyhien puolesta. Hän huomautti myös Limingassa olevan paljon ihmisiä, joiden raha ei riitä ruokaan. Kunnan roolin pitäisi olla asiassa vahvempi.
– Meillä on myös nuorisoa, joilla ei ole aktiviteetteja vaan he pyörivät yötämyöten kylällä energiajuomat kädessä.
Okkonen tuumasi kunnan kääntäneen omat vahvuutensa heikkouksiksi sulkemalla kyläkoulut. Hän väläytti, että päätökset voi perua.
– Kunnan julkisuuskuva ei saisi olla parempi kuin kuntalaisten asema.
Kuntavaalitentit jatkuivat torstai-iltana yrittäjien vaalipaneelilla Liminganlahden luontokeskuksella.