Tyrnävällä Markkuun koulun tulevaisuus ratkotaan tämän kevään aikana. Maanantaina vanhemmat esittivät tiukkoja kysymyksiä virkamiehille, ensi viikolla asiaa käsittelee sivistyslautakunta. Sivistysjohtajan esitys on, että koulu lakkautetaan ja oppilaat siirretään Kirkkomännikön koululle.
Lopullisesti asiasta päättää kunnanvaltuusto.
Kyläläiset ovat esittäneet ratkaisuksi puuttuville liikuntatiloille kyläläisten omaa rakennushanketta, jos kunta takaa lainan. Yhdistys vuokraisi tilat edelleen kunnalle. Pelkkä esitys kertoo kyläläisten sitoutumisesta koulun säilyttämiseen. Tällaiselle yhteisöllisyydelle ja aktiivisuudelle ei saisi nostaa seinää vastaan. Kaikkia vaihtoehtoja on punnittava tarkkaan.
Koulun merkitystä kyläyhtei
sölle ei saa vähätellä. Yhtä merkittävää on aktiivisen kyläyhteisön merkitys toimivalle koululle. Markkuulla koulun lopettamiselle on mietitty selkeitä vaihtoehtoja. Se kertoo koulun ja kylän tärkeästä vuorovaikutuksesta.
Onko kyläkoulussa oppia saava lapsi yhdenvertaisessa asiassa isomman opinahjon oppilaaseen? Modernit puitteet eivät yksistään takaa hyvää kouluympäristöä tai oppimismahdollisuuksia. Itsekin pienen kyläkoulun kasvattina tiedän, etteivät resurssit, välineet ja tilat välttämättä ole samoja isompiin kouluihin verrattuna. Silti muistelen omia alakouluvuosiani lämmöllä. Oppimisympäristö oli aito ja turvallinen enkä koe jääneeni mistään paitsi. Päinvastoin, ”alkeellisempi” kouluympäristö ruokki lapsen mielikuvitusta.
Kyläkoulu on hyvä vaihtoehto, ja on sääli, jos kouluverkosto Lakeudenkin alueella keskittyy vain taajamiin. Siksi kunnissa kannattaa pohtia, voisiko kyläkoulujen kehittämistä mahdollisuuksien mukaan nähdä osana vetovoimaisen kunnan imagoa? On perheitä, jotka etsivät pientä koulua ja maaseudun rauhaa. Heille esimerkiksi Markkuun alue olisi ihanteellinen.