RANTALAKEUS Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa lumen vesiarvon olevan nyt poikkeuksellisen suuri Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalueella. Sisämaassakin lunta on selvästi tavanomaista enemmän. Poikkeuksellisen suuri lumen vesiarvo ennakoi tavanomaista pahempia tulvia ainakin rannikon läheisille pienemmille joille, kuten Temmesjoelle, Pattijoelle, Tomujoelle, Pöntiönjoelle ja Vääräjoelle.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesivararyhmän päällikkö Olli Utriainen kertoo, että toissa viikolla tehtyjen mittausten mukaan Temmesjoella on noin 50–70 senttimetriä vahvaa, yhtenäistä jääkenttää.
Jää ei ole tavallista paksumpaa, mutta tämän talven keliolosuhteet lisäävät Temmesjoen ja myös muiden lakeuden jokien tulvariskiä. Helmi-maaliskuun kovat pakkaset ovat vahvistaneet jäät paksuiksi ja jokijäät ovat nyt suojassa lumipeitteen alla. Kevät sen sijaan näyttää siirtyvän, ja tämänhetkisten sääennusteiden mukaan lumen sulaminen käynnistyy kunnolla vasta huhtikuun puolivälissä.
– Lämpötilan arvellaan kohoavan plussan puolelle huhtikuun puolessavälissä. Näillä olosuhteilla, jos lämpeneminen alkaa nopeasti, voi lakeuden alueelle olla tulossa ihan kunnon kevättulvat, Oikarinen ennustaa.
Tilanne koskee Temmesjoen lisäksi myös Liminganjokea, Tyrnävänjokea ja Lumijokea. Myös isommissa ojissa ja taajamissa on normaalia suurempi tulvimisriski.
Sulamisajankohdan sääolosuhteet ja lumen sulamisnopeus vaikuttavat tulvan suuruuteen niin merkittävästi, että tulvan ennustamiseen liittyy vielä tässä vaiheessa paljon epävarmuutta etenkin maakunnan isompien jokien osalta. Nopea sulaminen runsaine sateineen kasvattaa kevään tulvariskiä. Lisäksi Pohjanmaan joet ovat erittäin alttiita jääpatojen muodostumiselle, mikä vaikeuttaa edelleen tulvimisen ennustamista.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus käynnistää jääsahaukset pääsiäisen jälkeen Lesti-, Kala-, Malis-, Pyhä- ja Kiiminkijoella. Oikarisen mukaan myös Temmesjoki on sahauskohteiden listalla. Siellä sahaus on tarkoitus aloittaa viikolla 15. Temmesjoki on lakeuden alueen joista ainoa, jonka leveys ja syvyys riittävät sahaukseen. Sahauksilla pyritään siihen, että jokijäät pääsisivät purkautumaan hallitusti, eivätkä patoutuisi ja muodostaisi jääpatotulvia riskikohteille.
Sahausten lisäksi tulviin valmistaudutaan myös maakunnan eteläosan säännöstellyissä järvissä, kuten esimerkiksi Uljuan ja Hautaperän tekojärvessä.
Altaiden vedenpinta on laskettu tavanomaista alemmas, jotta niihin saataisiin varastoitua mahdollisimman paljon sulamisvesiä.
Pohjoisemmassa esimerkiksi Iijoen vesistössä järvien vedenpinnan lasku on vielä osittain käynnissä. Järvet täyttyvät sulamisvesillä pääosin toukokuun aikana.
Lumen tavanomaista suurempi vesiarvo tarkoittaa myös lumen tavanomaista suurempaa painoa. Oikarisen mukaan lumitaakka ei aiheuta vaaraa normaaleille harjakattoisille ja ristikkorakenteisille omakotitaloille. Omakotitaloasujien kannattaa kuitenkin huomioida kotipihansa muut rakenteet, kuten rakennusten erilliset lipat ja ulokkeet ja piharakennusten katot.
– Niissä voi kantavuudet olla tiukilla, Oikarinen hoksauttaa.
Omakotitalojen katoilta Oikarinen ei kannusta pudottamaan lumia, sillä lumiselle katolle nouseminen aiheuttaa itsessään lumitaakkaa isomman riskin.
– Pitää myös muistaa, että lumikuorma on meidän alueelle iso, mutta koko Suomen mittakaavassa ei.
Suomen ympäristökeskus varoitti maaliskuun puolivälissä hallien omistajia kattojen isoista lumikuormista. Suurimmat lumikuormat löytyvät Pohjois-Karjalasta, Kainuusta, Pohjois-Savosta, Meri-Lapin rannikkoalueelta ja Länsi-Lapista. Näillä alueilla on 20 – 50 kg/m2 enemmän lunta kuin keskimäärin tähän aikaan.
