HAILUOTO Kunnanjohtaja Tero Karinen ei mukisematta niele Hailuodon kunnan pääsemistä 57 kuolonkamppailua käyvän kunnan listalle Suomen Kuvalehden tekemässä selvityksessä. Lehden mukaan kaatuneita ja kaatuvia kuntia vaivaavat yleensä krooninen väestökato, väestön ikääntyminen ja kunnan velkaantuminen.
Karisen mielestä kyse on siitä, mistä näkökulmasta asioita tarkastellaan.
– Tutkimuksen tekijät katsovat väestönkasvun ja kuntalaisten ikääntymisen ongelmaksi. Hailuodossa ei väestökatoa ole, vaan kunnan väestö on pysynyt melko lailla samana.
– Suomen Kuvalehden listauksessa oli kuntia, jotka olivat taloudellisesti huonossa kunnossa. Siitäkään kuvauksesta en oikein Hailuotoa tunnista.
Karisen mukaan pienten kuntien suurin ongelma on se, että isoissa siirtymissä – kuten esimerkiksi sote-uudistuksessa – ne ovat herkempiä haavoittumaan. SK:n selvityksen mukaan väestökadosta kärsivät kunnat voi pelastaa itsenäisiksi vain sote-uudistus. Tai ainakin se antaa kunnille hieman lisäaikaa.
Karinen muistuttaa aluetutkija Timo Aron viime syksynä julkaisemasta kuntien elinvoimaisuutta kartoittavasta analyysista. Siinä Hailuodon kunta sijoittui muuttovetovoimaisimman viidenneksen joukkoon eli se oli Suomen kunnista 51. vetovoimaisin.
Aron mukaan kunnan vetovoiman tarkastelussa katsotaan usein vain sitä, paljonko mikin kunta on saanut tai menettänyt asukkaita. Hän tutki kuntien tilannetta yhdentoista muuttujan kautta. Mukana olivat esimerkiksi kunnan väestöennuste sekä työikäisten, työllisten ja korkeakoulutettujen nettomuuttumat viime vuosien ajalta.
– Veropohjankin perusteella Hailuoto sijoittui elinvoimatutkimuksessa oikein hyvin, Karinen huomauttaa.
