Rantalakeus ProAgria Oulun kasvituotannon asiantuntija Marika Tuomikosken mukaan sää näyttää nyt viljasadon kannalta hyvältä.
Taivas suo sadetta, mitä pellot ovat kipeästi kaivanneet. Tuomikoski kertoo liikkuvansa eniten Tyrnävän, Limingan ja Kempeleen seudulla ja näillä alueilla kasvustot näyttävät hyväkuntoisilta.
– Kasvustot ovat selvinneet kuivasta kaudesta, joka päättyi juhannuksena. Kuivuudesta ei ole lakeudella enää kovin suurta haittaa, hän vahvistaa.
Pohjois-Pohjanmaan satonäkymät ovat Tuomikosken mukaan tällä hetkellä todennäköisesti Suomen parhaimmistoa, joka tässä tapauksessa tarkoittaa melko normaalia satoa. Sato-odotusten arvellaan olevan noin 85–90 prosenttia normaalivuodesta.
– Tällä alueella täytyy olla tyytyväinen, vaikka eivät kuivuudesta hiukan kärsineet kasvustot aivan huippuvuosien satoihin yltäisikään.
MTK:n kuivuustilannetta koskevan tiedotteen mukaan sateet ovat virkistäneet erityisesti nurmia sekä viljasatoa, mikä näkyy viljakasvustojen vihertymisenä ja nurmien kasvuna ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen.
Sateiden positiivinen vaikutus ei kuitenkaan riitä korjaamaan vedenpuutteesta aiheutuneita vahinkoja ja menetyksiä sadon määrässä ja laadussa. Satomenetykset ovat suurimpia eteläisimmässä Suomessa, mutta pitkäaikainen kuivuus on ehtinyt aiheuttaa merkittäviä satomenetyksiä myös muualla.
Monin paikoin ongelmana sateiden jäljiltä on pidetty runsasta jälkiversontaa -ja orastumista, mikä aiheuttaa kasvustoon kirjavuutta.
Tuomikosken mukaan Oulun alueen viljatilallisilta on kantautunut vain vähän kysymyksiä ja huolta kuivuuden vuoksi.
Sen sijaan tämän hetken kirvatilanne on poikinut lukuisia yhteydenottoja. Kuivakausi on ollut osaltaan vaikuttamassa kirvakannan räjähdysmäiseen kasvuun: keli on luonut tuhohyönteisille otolliset lisääntymisolosuhteet ja samalla heikentänyt viljan kuntoa ja vastustuskykyä.
– Yhteydenottoja alkoi tulla parisen viikkoa sitten. Havaintoja on tullut läpeensä koko Pohjois-Pohjanmaan alueelta. Muutaman kirvan löytyminen ei ole vielä vaarallista, mutta tilanne alkoi mennä siihen, että yhdessä viljakasvissa saattoi olla yli neljäkymmentä kirvaa, Tuomikoski kertoo.
Ongelma on ajanut tilalliset kauppoihin hamstraamaan erilaisia kirvojen häätövalmisteita.
Tuomikoski muistuttaa, että jos kasvinsuojeluaineita käytetään, se vie samalla mennessään myös kirvojen luontaiset viholliset.
Hän arvelee, että tuholaiset ovat tehneet jonkin verran vaurioita parhaimmillakin lohkoilla. Parhaiten kirvoilta ovat todennäköisesti säästyneet aikaisin kylvetyt viljat.
– Aika näyttää miten kasvustot ovat selvinneet ja millaisia mekaanisia vioituksia tai tautivioituksia on tullut. Kirvat saattavat tartuttaa kauraan kääpiöviroosia, jonka oireet näkyvät useamman viikon viiveellä.
Tuomikoski kertoo, että lakeuden kasvustojen pelastuksena on osin maaperä. Iso osa pelloista on hietamaalla, joka nostattaa kapillaari-ilmiön vuoksi maasta vettä kasveille.
Alueella on kuitenkin myös kuivempia ja hiekkaisempia peltoja-aloja, joita kuivuus on kurittanut kovemmin.
Tuomikoski kertoo törmänneensä kuivuudesta kärsineisiin kasvustoihin muun muassa Siikajoen puolella.
Myös lakeuden alueella, esimerkiksi Lumijoella, on alueita, joissa kuivuus on aiheuttanut suurempaa vahinkoa.
Heikoimpien tilanteiden kohdalla joudutaan Tuomikosken mukaan arvioimaan erilaisia korjaavia toimenpiteitä jo kasvukauden aikana.
Yhtenä vaihtoehtona voidaan harkita syyskylvöisiä kasveja, jos kasvusto on niin huono, ettei se tuota satoa.
Näissä tapauksissa viljelijöiden on muistettava tarkka kuvallinen ja kirjallinen dokumentointi, jotta voidaan todentaa, että viljelysten kunto on ollut olosuhteista johtuvaa.
Juhannukselta alkaneet sateet toivat helpotusta kuivuudesta kärsineille viljapelloille. Lakeuden alueella sadon arvellaan selvinneen kuivasta kaudesta kohtuullisen hyvin.
Pohjois-Pohjanmaan satonäkymät ovat tällä hetkellä todennäköisesti Suomen parhaimmistoa.
Kuiva kausi jätti jälkensä osaan kasvustoista. Kuivuus myös lisäsi tuholaishyönteisten määrää. Kirvahavaintoja on tullut koko Pohjois-Pohjanmaan alueelta.