Kuiva kesä kuritti eniten Lu­mi­jo­kea - etenkin tuo­re­re­hus­ta voi tulla kova pula

Samuli Junttila on varsin toiveikas ohrasadon suhteen. Perunat menestyivät hyvin niillä lohkoilla, jotka saivat riittävästi vettä. Muualla saattaa rupi vaivata.
Samuli Junttila on varsin toiveikas ohrasadon suhteen.
Samuli Junttila on varsin toiveikas ohrasadon suhteen.
Kuva: Heli Rintala

Kuukauden takaiset arviot syksyn sadosta Rantalakeuden alueella näyttävät osuneen kohtuullisen oikeaan. Puintihommista tavoitettu Pro Agrian palvelupäällikkö Juha Sohlo arvelee, että viljasato jää noin 70-80 prosenttiin tavanomaisesta. Muualla Suomessa tilanne on huomattavasti huonompi.

– Etelä- ja Varsinais-Suomessa ja rannikolla sato jää 30-50 prosenttiin tavanomaisesta. Siihen nähden meidän tilanteemme on paljon parempi.

– Mutta on täälläkin on paikkakuntakohtaisia eroja. Siikajoella, Revonlahdella, Lumijoella ja koko rannikolla tilanne on heikompi kuin Pohjois-Pohjanmaalla yleensä. Se johtuu hiekkaisemmista maista. Siellä sato jää ehkä 60 prosenttiin normaalisyksystä, Sohlo kertoo.

Tämän vahvistaa myös lumijokinen Risto Mykkänen. Hänellä on ollut vaikeuksia kerätä riittävästi tuorerehua emokarjatilansa 250 märehtijälle.

– Nurmi on kärsinyt eniten. Ensimmäinen sato oli kohtuullinen, mutta toista ei tule juuri minkään vertaa. Meidän nurmialamme on noin sata hehtaaria, ja toista satoa saatiin kerättyä talteen vain noin 20 hehtaarilta. Kolmannesta sadosta ei tarvitse edes haaveilla. Osa nurmesta on palanut kuivuuden takia aivan ruskeaksi, Mykkänen tuskailee.

Mykkänen onkin ostanut viherrehua kempeleläisiltä, tuposlaisilta ja liminkalaisilta isänniltä, joiden viherkesanto- ja luonnonhoitopelloilta on voinut korjata sadon talteen poikkeusolosuhteiden vuoksi. Hän kertoo aavistelleensa tilanteen jo keväällä, ja alkoi jo hyvissä ajoin kysellä heinämaita.

– Ensi talvi mennään niiden turvin. Huono tilanne näkyy vielä ensi kesänäkin, sillä tänä kesänä kylvetty heinä on myös kuollut. Jos vielä sateita tulee, pitää kylvää lisää – samoin ensi kesänä.

Sohlon mukaan säilörehun riittävyyden osalta voidaan puhua jopa kriisistä. Voi olla, ettei edes olkea kerry riittävästi, jotta karjatilalliset voisivat sekoittaa sitä säilörehuun. Jossain tapauksissa osa karjasta voidaan joutua laittamaan teuraaksi säilörehupulan vuoksi.

Tähän Mykkäsen ei tarvitse sentään turvautua.

– Olemme koko ajan lisänneet ja jalostaneet emokarjaa. Ei niitä voi teurastamaan ruveta, Mykkänen tähdentää.

– Investointeja meidän ei tarvitse ainakaan tehdä. Kunhan nyt tämän kalliin vuoden jälkeen ensi kesään selvitään.

Jos satoennusteet pitävät paikkansa, leipä- ja rehuviljaa joudutaan tuomaan paljon ulkomailta.

Aikaiset viljalajikkeet ja etenkin kaura ovat kärsineet kuivasta kesästä eniten.

– Ja Pohjois-Pohjanmaallahan ruukataan viljellä aikaisia lajikkeita. Kaura on jäänyt pieneksi ja kevyeksi, ja hehtolitrapainot jäävät usein alle kaupan myyntikelpoisuusrajojen. Elleivät kaupat laske näitä rajoja, viljan saanti jää niilläkin pieneksi, Sohlo huomauttaa.

Kuivuuden takia viljat ovat jääneet lyhytkortisiksi. Kylvöt ovat myös itäneet epätasaisesti, minkä vuoksi tuleentuminenkin on ollut epätasaista. Paikoin runsaat kirvaesiintymät ovat nekin verottaneet satoa.

– Jos satoennusteet pitävät paikkansa, leipä- ja rehuviljaa joudutaan tuomaan paljon ulkomailta. Kuukauden päästä olemme viisaampia tässä suhteessa, Sohlo sanoo.

Alatemmesläisen Samuli Junttilan puinnit ovat suunnilleen puolessavälissä. Hänellä on ohraa noin sata ja rypsiä parikymmentä hehtaaria. Siemenperunaakin on istutettu 30 hehtaarille.

– Meillä satonäkymät ovat yllättävän hyvät. Viljaan on sattunut sopivasti sateita, ja maat ovat hikeviä. Kuivempi kesä passasi niille oikein hyvin, ja ohrasadosta näyttää tulevan kohtuullinen.

Koska tänä kesänä lämpösummaa kertyi nopeasti, viljat ovat tuleentuneet aikaisin. Junttilan arvion mukaan puimaan päästiin kymmenisen päivää normaalikesää aiemmin.

– Vilja on pystyssä ja helposti korjattavissa. Tässä on ollut kaksi ääri-ilmiövuotta peräjälkeen: tosi märkä ja tosi kuiva. Tämmöiseksikö se menee tulevaisuudessa, hän pohtii.

Ääri-ilmiöiden vuoksi on tärkeää, että viljelysmaat ovat kunnossa: salaojitus toimii ja maan rakenne on oikeanlainen, Junttila korostaa.

Alatemmesläisviljelijä arvelee perunsadon jäävän aiempaa heikommaksi kuivuuden vuoksi.

– Peruna vaatii paljon vettä, emmekä me pystyneet kastelemaan niitä riittävästi. Lisäksi aloitimme kastelemisen liian myöhään. Perunassa saattaa yleisestikin esiintyä jonkinlaisia laatuongelmia.

Kasteltavilta lohkoilta tulee hyvä sato, mutta muuten näyttäisi olevan keskimääräistä huonompi perunavuosi tulossa.

Tyrnäväläinen Mikko Mäläskä arvelee, että perunarupea saatta esiintyä niillä lohkoilla, joita ei ole pystytty kastelemaan. Myös sato on niillä lohkoilla heikompi.

– Kasteltavilta lohkoilta tulee hyvä sato, mutta muuten näyttäisi olevan keskimääräistä huonompi perunavuosi tulossa. Pesulaatuisesta perunasta voi tulla jopa pulaa, Mäläskä sanoo.

Mäläskällä on 87 hehtaaria ruokaperunaa. Toistaiseksi perunaa nostetaan ainoastaan myyntiin, ja varastonosto aloitetaan arviolta kuun vaihteessa.

– Perunannosto on tänä vuonna paljonkin aikaisemmassa kuin viime vuonna.

– Koko Suomessa perunasato jää 70 prosenttiin tavanomaisesta. Rantalakeuden alueella perunasato on ehkä 80 prosenttia tavanomaisesta. Kasvitautienkin osalta vuosi on ollut hyvä: tauteja on esiintynyt vähän, Sohlo huomauttaa.

Ilmoita asiavirheestä