Tyrnävä Ängesleväntien varressa kasvavat ilmeisesti Suomen pohjoisimmat kuituhamppuyksilöt. Sanna ja Jyrki Siiran pellolla kuituhamppua nousee puolen hehtaarin pinta-alalla.
Linnunradan tilalla on jo aiemmin testattu öljyhampun viljelyä parin vuoden ajan. Kuituhamppua Sanna Siira pitää mainiona kasvina.
– Kuituhampulle ei tarvitse ruiskuttaa kasvinsuojeluaineita. Jos hamppu pääsee hyvään kasvuun, se varjostaa rikkaruohot alleen. Kuituhampulle ei ole myöskään tiedossa tuholaisia. Viljelykierrossa esimerkiksi perunan kanssa se vähentää rikkakasvien ja tautien esiintymistä. Hampun juuristo ulottuu pitkälle ja kuohkeuttaa maaperää, hän tähdentää.
Kuitu- ja öljyhampulla ei ole mitään tekemistä huumausaineisiin luokiteltavien hamppulajikkeiden kanssa. Teollisten hamppulajikkeiden käytöstä on Suomessa pitkä perinne, mutta viljely loppui 1950-luvulla.
Siirojen hamppupellon raaka-aine päätyy Itä-Suomen yliopiston ja Juankosken kaupungin yhteisen EU-hankkeen käyttöön. Tyrnävän lisäksi hankehamppua tuotetaan Juankoskella kahden hehtaarin verran.
Hankkeen tavoitteena on selvittää mitä kaikkea kuituhampusta voidaan valmistaa. Professori Reijo Lappalainen Itä-Suomen yliopistosta luettelee mahdollisuuksia pitkän listan.
– Kuitua voidaan hyödyntää esimerkiksi autoteollisuuden komponenteissa ja rakennusteollisuudessa. Hampuista voidaan tehdä biohiiltä, mikä taas toimii muun muassa hule- ja jätevesien suodatuksessa. Tarkoitus on myös selvittää, miten paljon hampussa on lääketeollisuuteen soveltuvia molekyylejä. Mikään ei estä, ettäkö hamppua voitaisiin hyödyntää muun muassa syöpälääkkeiden valmistuksessa.
Kuituhamppu soveltuu myös kankaiden valmistukseen.
Hankkeen yhtenä yhteistyökumppanina on Tyrnävällä toimiva Suomen Siemenperunakeskus (SPK), jonka sopimusviljelijöitä Siirat ovat. Kuituhamppu kiinnostaa SPK:ta, koska kasvilla voi olla merkittävä myönteinen vaikutus perunanviljelyyn.
– Kun pellolla ei ole perunaa, voi sillä kasvattaa kuituhamppua. Se tuo maaperään humusta ja parantaa näin maaperän laatua. Kuituhamppu on erinomainen välikasvi perunaviljelmille, kehityskoordinaattori Anu Kankaala toteaa.
SPK:n toimitusjohtaja Paula Ilola uskoo hampun mahdollisuuksiin. Hänen mukaansa tyrnäväläiset viljelijät ovat hakemassa kaiken aikaa vihreämpää tapaa tuottaa siemenperunaa. Siihenkin missioon kuituhampun vuoroviljely soveltuisi erinomaisesti.
– Välikasvina käytettävä ohra ei tällä hetkellä tuota viljelijälle mitään. Siksi viljelijämme ovat mielissään, että löytäisimme uusia hyödynnettäviä kasveja. Olemme kokeilleet tänäkin vuonna kuminaa, öljyretikkaa ja sinappia.
Keskimäärin hampusta maksetaan noin sata euroa tonnilta. Jo viiden tonnin tuotolla hampun viljely menisi SPK:n laskelmien mukaan kannattavuudessaan ohran ohi.
– Hamppua voidaan saada jopa 15 tonnia hehtaarilta, Anu Kankaala toteaa.
Lue kattavampi paketti hampun käytöstä ja sen viljelysuunnitelmista Tyrnävällä keskiviikon 20.7. lehdestä!