TYRNÄVÄ Sisarusten Sanna ja Jyrki Siiran pellolla Ängeslevällä lainehtii yli kolmimetriseksi venähtänyt kuituhamppuhalme. Sanna Siira on näkemästään vieläkin ihmeissään.
– Kylvötöihin päästiin vasta kesäkuun puolivälissä, ja 30. kesäkuuta kasvusto oli enimmillään viiden sentin korkuista ja hyvin epätasaista. Mutta kun paras kasvukausi koitti, hamppu kasvoi jopa puoli metriä viikossa, puolen hehtaarin hamppuviljelmää tarkasti seurannut ja mittaillut Siira kertoo.
Linnunradan tila on mukana Itä-Suomen yliopiston ja Juankosken kaupungin yhteisessä ja EU-rahoitteisessa Kuituhampun kokonaisvaltainen käyttö -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on selvittää, mitä kaikkea hampusta voidaan valmistaa.
Suomen siemenperunakeskus on hankkeen toinen tyrnäväläinen yhteistyökumppani. SPK:n intresseissä on löytää perunapelloille välikasvi, joka parantaisi maan laatua ja toisi viljelijälle myös tuottoa. Tyypillisin perunan välikasvi on ohra, mutta viime aikoina on käytetty myös kuminaa, öljyretikkaa, sinappia ja hunajakukkaa, joista tuottoa ei tule.
– Kuituhampun etuna on, että se muuttaa juuriston mykorritsa-sienten avulla maaperän fosforin perunoille käyttökelpoiseen muotoon. Suurimmat odotukset meillä on kuitenkin sen suhteen, miten kuituhamppu estää aluskasvuston kestorikkaruohojen kuten juolavehnän, valvatin ja ohdakkeen kasvun. Tosiasiahan on, että torjunta-ainevalikoima on käynyt yhä pienemmäksi. Kohta meillä ei ole torjunta-aineita, joita voisi käyttää, kertoo SPK:n toimitusjohtaja Paula Ilola.
Kun viljan ja perunan vuoroviljely köyhdyttää maaperää, isolehtinen hamppu tuo pellolle lisää humusainesta. Ilolan mukaan hampusta toivotaan ratkaisua myös peltojen eroosioilmiöön, joka näyttäytyy Tyrnävälläkin keväisinä pölymyrskyinä. Lisäksi hamppu sitoo ilmakehän hiiltä, ja sen kuitua voitaisiin hyödyntää monella tavalla.
Jyrki Siira on viljellyt tänä vuonna perunaa sellaisella peltolohkolla, jossa viime vuonna oli kuituhamppua. Tuloksia kokeilun onnistumisesta on saatavilla vasta kun peruna nostetaan.
– Mutta näyttäisi siltä, että perunat ovat kookkaampia kuin vertailupellolla, Jyrki Siira ounastelee varovaisesti.
Myös SPK:n kehityskoordinaattori Anu Kankaala odottaa, että entiseltä hamppupellolta nostetaan hyvä perunasato.
– Olemme seuranneet tarkasti perunan kasvurytmiä, ja seuraamme kevääseen asti laadun lisäksi perunan säilyvyyttä, tärkkelyspitoisuutta ja varastointiominaisuuksia, Kankaala kertoo.
Ilola lupaa, että kun tuloksia perunan ja kuituhampun vuoroviljelystä tulee, ne ovat julkisia kaikille perunanviljelijöille.
– Ensimmäiset tulokset saadaan analysoitua tämän vuoden lopussa, ja ensi vuonna on tarkoitus perustaa lisää koeviljelmiä. Emme luota vain yhden kasvukauden tuloksiin, Ilola sanoo.
– Tämä hanke on myös high grade -alueen ylläpitoa.
Paula Ilolan visio, että välikasvina toimiva kuituhamppu voisi tuoda viljelijälle myös tuottoa, ei ole tuulesta temmattu. Jyväskylän yliopiston mukaan kuituhamppua voitaisiin käyttää autoteollisuuden komponenteissa, rakennusteollisuudessa, erilaisissa komposiittirakenteissa, lääketeollisuudessa, tekstiiliteollisuudessa ja esimerkiksi biohiilenä erilaisissa suodattimissa. Hampun päistäre voitaisiin jalostaa esimerkiksi kuivapelleteiksi.
Hampusta maksetaan keskimäärin noin sata euroa tonnilta. Jo viiden tonnin tuotolla hampun viljely menisi kannattavuudessa ohran ohi, on SPK laskenut.
Tyrnävän kunnanjohtaja Marjukka Manninen on Ilolan tapaan toiveikas sen suhteen, että Tyrnävä olisi etukenossa hyödyntämässä ja jatkojalostamassa kuituhamppua suuressa mittakaavassa.
– Kiinnostusta ja innostusta on. Nyt on vain etsittävä kannattavia tapoja jatkojalostaa hamppua ja etsiä sopivia ryhmittymiä. Tyrnävän innovaatioryhmä selvittelee asiaa parhaillaan, Manninen sanoo.
Jos hampusta halutaan tehdä komposiittirakenteita, yhteistyökumppanina voisi olla kemianteollisuuden yritys. Myös tekstiilialan yritykset voisivat olla kiinnostuneita lujaksi tiedetyn kuituhampun ominaisuuksista. Mannisen mukaan Haurukylän kiertotalouspuisto olisi mainio toimintaympäristö tällaisille yrityksille.
– Kuituhamppu on sitä paitsi ekologinen kasvi: sillä ei tiettävästi ole tuholaisia eikä se vaadi kastelua niin kuin esimerkiksi puuvilla. Kuituhamppua voi viljellä aina Rovaniemen korkeudelle asti, huomauttaa Sanna Siira.
