TYRNÄVÄ Kuituhampun käyttöön perunan esikasvina ei näyttäisi olevan mitään esteitä. Päinvastoin, se näyttäisi soveltuvan tehtävään varsin hyvin. Suomen siemenperunakeskuksella on jo alustavia tuloksia perunan vuoroviljelykokeilusta hampun ja ohran kanssa.
Jyrki Siiran pelloilla on ollut kahtena viime vuotena noin 1,5 hehtaarin vuoroviljelykokeilu. Puolet perunoista istutettiin viime keväänä pellolle, jossa edellisvuotena oli viljelty hamppua ja vajaa puolet pellolle, jossa oli viljelty ohraa.
Kehityskoordinaattori Anu Kankaala Suomen siemenperunakeskuksesta asettelee sanansa varovaisesti, sillä tutkimuksia on tarkoitus jatkaa läpi talven ja vielä ensi vuoden puolellakin riittävän näytön saamiseksi. Jotain hän kuitenkin voi jo sanoa.
– Kummallakin koeviljelmällä perunan tärkkelyspitoisuudet olivat samalla tasolla, joten sillä perusteella hamppu soveltui hyvin perunan esikasviksi.
Kuituhamppupellolta perunasatoa saatiin himpun verran enemmän kuin ohrapellolta, mutta Kankaalan mukaan ero ei ole tilastollisesti merkittävä.
– Perunan alkukehitys oli hamppuruudulla ohrapeltoa edellä.
Aluksi epäiltiin, että sekä hampun että perunan kasvitauti pahkahome voisi muodostua perunalle ongelmaksi. Tästä ei kuitenkaan saatu Kankaalan mukaan mitään näyttöä.
– Perunan varastolaatua ei ole vielä ehditty määritellä, mutta vielä ei ole tullut vastaan mitään negatiivista perunan satotasoon tai tautisuuteen nähden.
– Hamppu ei kuitenkaan ole sellainen ihmekasvi, joka vuodessa vähentäisi merkittävästi rikkakasvien määrää pellolla. Mutta jos hamppu on jatkuvassa viljelykierrossa, se kyllä vähentää maaperän rikkakasvipankkia, sillä kasvuston alla ei ensimmäisenä vuotena ollut enää elokuussa rikkakasveja. Kuituhamppu myös lisää maaperän orgaanista ainetta.
Vaikkei vielä voidakaan vetää kovin betonoituja johtopäätöksiä, sen Kankaala jo uskaltaa sanoa, että hamppu näyttäisi soveltuvan perunan esikasviksi hyvin.
– OAMK:lta valmistuu ennen joulua opinnäytetyö, johon kootaan kaikki tähän saakka saadut tulokset. Osa tuloksista saadaan helmi-maaliskuussa, kun tutkitaan perunan varastolaatua.
Kankaalan mukaan perunanviljelykokeiluja jatketaan vielä hamppupellolla, jotta saadaan varmuus mm. perunatautien esiintyvyydestä.
Suomen siemenperunakeskus on ollut mukana Kuopion yliopiston ja Juankosken kaupungin yhteisessä Kuhako – Kuituhampun kokonaisvaltainen käyttö -hankkeessa, joka päättyy tämän vuoden lopussa.
– Jatkoa hamppuviljelykokeilulle ei ole vielä suunniteltu. Mahdollisuuksia, potentiaalia ja tarvetta jatkohankkeelle kyllä olisi, Kankaala summaa.