Kris­ti­tyk­si kään­ty­mi­nen ajaa nuoret ke­nia­lais­nai­set ah­din­koon – tyr­nä­vä­läi­nen Ritva auttaa pai­kal­lis­ta tur­va­ko­tia

"Jokainen heistä miettii ratkaisua hyvin pitkään, jopa yhdeksän vuotta" nuoret kenialaisnaiset ahdinkoon

Ritva Huusko.
Ritva Huusko.

Naisten perheenjäsenet olivat uhanneet tappaa heidät sen jälkeen, kun he olivat kääntyneet kristinuskoon. Monia heistä oli pahoinpidelty.

Huuskon mukaan naiset olivat hyvin tietoisia siitä, mitä kristityksi kääntyminen heidän kohdallaan merkitsi.

– Jokainen heistä mietti ratkaisuaan hyvin pitkään, jopa yhdeksänkin vuotta tietäen, että tämä päätös on vaarallinen ja että he jäävät hyvin yksin. Silti he päättivät kääntyä kristityiksi. Kristinuskon armollisuus veti heitä puoleensa, Huusko kertoo.

Huusko kertoo tarjoutuneensa jo pari vuotta sitten vapaaehtoistyöntekijäksi useammalle eri järjestölle. Hän lähetti sähköpostia myös maailmanlaajuisestu toimivalle, kristillistaustaiselle The Voice of the Martyrs -järjestölle. Huusko kertoi olevansa valmis lähtemään maailmalle kahden viikon varoitusajalla.

– Kävin viime syyskuussa Irakissa selvittelemässä samanlaisia asioita naisten kanssa, jotka olivat vapautuneet Isiksen vankeudesta. Siellä työtä ei kuitenkaan pysynyt enää jatkamaan.

Keniassa Huusko viipyi viikon verran ja teki esiselvitystyötä naisten kanssa. Monilla heistä asiat olivat olleet hyvin aina kristityksi kääntymiseen saakka.

– Kun joutuu asumaan turvakodissa piilossa sukulaisiltaan ja ystäviltään, hylättynä ja peläten, se jättää melkoiset henkiset vammat. Mutta ei psykoterapeutin työ ole siellä kovin paljon erilaista kuin Suomessa. Kyse on vakavista posttraumaattisista stressireaktioista – tosin Suomessa harvemmin kenenkään tarvitsee pelätä henkensä edestä.

Yhteiskunta ei tarjoa näille naisille apuaan. Monien naisten lähisukulaiset ovat valtion virkamiehiä, jotka voivat muita kansalaisia helpommin jäljittää tämän. Kenialaiset virkamiehet ovat myös hyvin korruptoituneita.

– Valtion ja virkavalta ovat näille naisille enemmänkin uhka, Huusko huomauttaa.

Vahvasti yhteisöllisessä kulttuurissa yhteisön ulkopuolelle joutuminen on erittäin kova isku.

– Toisaalta yhteisöllisyys on myös näiden naisten voimavara. Se ohjaa turvakotiin joutuneita etsimään aktiivisesti uutta ryhmää ja perhettä.

Huusko kertoo Somaliasta Keniaan paenneesta kristitystä äidistä ja hänen viidestä lapsestaan. Nainen oli yritetty tappaa uskonsa vuoksi, ja hänen kotinsa oli hävitetty. Äiti ja lapset olivat päässeet juuri ja juuri turvaan.

– Suomessa tällainen äiti saattaisi käpertyä sisäänpäin, mutta tämä nainen tarttui aktiivisesti uuteen tukiverkostoonsa. Tästä yhteisöstä naiset pitävät kiinni senkin jälkeen, kun muuttavat turvakodista pois.

Ritva Huusko kertoo, että työskentelevänsä naisten hyväksi nyt Suomessa. Hän ryhtyy työnohjauksellisin menetelmin ohjaamaan turvakodin johtajaa ja tämän alaisia työskentelemään naisten kanssa.

Huusko itse sanoo saavansa suunnatonta iloa siitä, että trauman kokeneet ihmiset toipuvat ja saavat elämisen laidasta kiinni. Tästä kokemuksesta hän saa myös itse uusia työkaluja ammattiinsa.

– Perheterapeuttina minua kiinnostaa ammatillisesti perheväkivalta ja erityisesti kunniaväkivalta. Tätä kautta saan lisää ymmärrystä ja uusia näkökulmia asiaan. Pystyn auttamaan ihmisiä paremmin sekä Keniassa että täällä Suomessa.

Huusko huomauttaa, että esimerkiksi poliisi tekee työtä myös väkivallan tekijöiden kanssa. Osaamista ei sillä alalla vielä riittävästi ole.

– Kaikki ymmärrys kunniaväkivallasta on Suomessakin tarpeen. Siksi olen iloinen, jos voi tuoda sitä tänne kaikkien hyödyksi.

Ilmoita asiavirheestä