Ruutikankaan ampumaurheilukeskuksen rakennustyöt ovat edenneet rivakasti.
Oulun seudun ampumaurheilukeskus ry on tehnyt viisivuotisen ja muutaman miljoonan euron arvoisen urakkaopimuksen Graniittirakennus Kallion kanssa. Sopimus kattaa kaikki alueen maanrakennustyöt asvaltointia ja nurmialueiden rakentamista lukuunottamatta. Urakan rahoituskin on jo hankittu.
– Asiat ovat hyvällä mallilla. Jos minä ole tyytyväinen rakentamisvauhtiin, niin se on melko hyvin, nauraa Oulun seudun ampumaurheilukeskus ry:n tiedottaja Timo Haataja.
Yksi musta pilvi Ruutikankaan hankkeen yllä kuitenkin leijuu. Jos Britannia päätyy ”kovaan Brexitiin” eli kuningaskunta eroaa EU:sta ilman erosopimusta ja siirtymäaikoja, se tietää hankaluuksia myös Limingan ja Lumijoen kuntien alueelle rakennettavalle, Pohjoismaiden suurimmaksi kaavaillulle ampumaurheilukeskukselle.
– Meillä on valmiiksi neuvotellut sopimukset englantilaisten laite- ja kiekkotoimittajien kanssa, ja näillä yrityksillä olisi kova halu jatkaa yhteistyötä. Mutta jos kova Brexit toteutuu, meidän on mahdollisesti aloitettava neuvottelut muiden laitetoimittajien kanssa, Haataja sanoo.
– Brexit ei kuitenkaan lopettaisi vaan vain hidastaisi ampumaurheilukeskuksen etenemistä. Onneksi muitakin laitetoimittajia on, muun muassa Suomessa, Espanjassa ja Italiassa.
Ampumaurheilukeskuksen puuhamiehet saavat jännittää vielä maaliskuun loppuun saakka, millaisen ratkaisuun Britannian parlamentti päättyy EU-eroaikeissaan.
Graniittirakennus Kallio on toukokuusta lähtien siirtänyt maa-aineksia, raivannut suorituspaikkoja ja rakentanut teitä Lumijoen ja Limingan alueille levittäytyvälle, 93 hehtaarin suuruiselle alueelle.
Mittakaava on valtava. Maa-ainesta siirretään 640 000 kuution verran – liki yhtä paljon kuin Hailuodon kiinteää yhteyttä rakennettaessa.
Alueella liikkuvan huomion herättää etenkin valtavat kierrätysrengasröykkiöt, joita on kohonnut luodikkoratojen tuntumaan.
Jokaisen luodikkoradan ympärille rakennettavat suojavallit kohoavat enimmillään jopa kahdeksan metrin korkeuteen. Valleja rakennetaan kilometrien verran, joten liki kaikki Pohjois-Suomen kierrätysrenkaat päätyvät Ruutikankaalle seuraavien vuosien ajan.
– Kun ammutaan luodikolla, vahinkojen mahdollisuutta ei saa olla, Haataja alleviivaa.
Ruutikangasta rakennettaessa on mietitty kierrätysmateriaalin hyödyntämisen lisäksi muitakin ekologisia ratkaisuja. Esimerkiksi alueen sisäiset ja sen ulkopuoliset hulevedet pidetään erillään. Ruutikankaalle rakennetaan kaksi isoa käsittelyallasta, joihin alueelta tulevat hulevedet johdetaan. Saostusaltaissa on oma puhdistusjärjestelmänsä.
Saostusallas kerää kiinteän aineksen, ja vesi johdetaan Kemiran kehittämän raskasmetallien erotuskaivon kautta takaisin kiertoon.
– Erotuskaivo kerää talteen yli 99 prosenttia raskasmetalleista, joten alueelta tuleva vesi on raskasmetallien suhteen puhtaampaa kuin esimerkiksi pohjavesi, Haataja huomauttaa.
Haulikkoratojen tuntumaan suunnitellussa kisakeskuksessa on tarkoitus hyödyntää mahdollisimman paljon aurinkoenergiaa joko rakennukseen sijoitettavien aurinkopaneelien tai kokonaisen aurinkovoimalan avulla.
– Suunnitelmissa on rakentaa alueelle myös geoterminen voimala, joka tuottaisi sekä lämpöä että sähköä, Haataja kertoo.
Alueella on käynnissä kierrätysmateriaalipohjaisia kasvualustatutkimuksia. Niiden avulla halutaan selvittää, millaisella maaperäseossuhteella suojavallit olisi hyvä kattaa, jotta siinä kasvaisi toivotunlainen kasvusto.
Myös alueen estettömyyteen on kiinnitetty paljon huomiota.
Ruutikankaan ampumaurheilukeskukseen rakennettavan haulikkoradan laajuus on noin 50 hehtaaria ja luodikkoalue 40 hehtaaria. Sporting-radasta tulee Suomen suurin, 4,7 kilometriä pitkä, ja sinne rakennetaan noin 20 ampumapaikkaa.
Kaikkiaan sporting- ja compak-alue on laajuudeltaan 28 hehtaaria.Kaikille lajeille tulee kansainväliset mitat täyttävät suorituspaikat. Esimerkiksi haulikkoratoja on olympialajeissa (skeet ja trap) yhteensä kymmenkunta.
Alueen kisakeskukseen on suunniteltu rakennettavaksi tuomari- ja lehdistötilat, 400 hengen ravintola ja huoltorakennuksia. Pysäköintitilaa olisi tuhannelle autolle, ja alueelle on piirretty myös helikopterikenttä.
Koko rakennushankkeen kustannusarvioksi kaavailtiin aluksi 10,4 miljoonaa euroa, mutta nyt Haataja puhuu 10,5 – 12 miljoonasta eurosta.
– Kustannusarvio riippuu siitä, millaisia ratalaitteita tänne hankitaan ja kuinka monelle radalle tulee elektroniset taulut.
Alkuvaiheessa koko keskuksen ounasteltiin olevan valmis vuoden 2019 loppuun mennessä, mutta nyt tästä tavoitteesta on jouduttu tinkimään.
– Kisakeskusta voitaisiin ryhtyä rakentamaan vuonna 2020, mutta sekin riippuu aivan maanrakennustöiden etenemisestä. Haemme opetus- ja kulttuuriministeriöstä liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusta vuonna 2021, ja sen jälkeen on kaksi vuotta aikaa rakentaa.
Helmikuun aikana Lumijoen ja Limingan kunnanhallituksille esitetään Ruutikangas Oy:n osakassopimuksen, liiketoimintasuunnitelman ja yhtiöjärjestyksen hyväksymistä.
Vasta sitten voivat neuvottelut kansainvälisten investoijien kanssa toden teolla alkaa, alleviivaa Haataja.
– Yhtiön perustaminen on nyt tärkeintä kansainvälisen rahoituksen varmistamiseksi. Yhdistyksen kautta toimiminen on ollut paljon hankalampaa.
Yhtiöjärjestyksessä hallituksen kooksi on määritelty 1-6 henkilöä. Suunnitelmien mukaan hallituksessa olisi kaksi edustajaa Oulun seudun ampumaurheilukeskus ry:stä sekä edustajat Limingan ja Lumijoen kunnista.
Kaksi jäljelle jäävää paikkaa olisi varattu kansainvälisille investoijille.
Ruutikangas Oy:n toimitusjohtajan etsiminen käynnistyy, jos tai kun hallitus niin päättää.
