Kou­lu­verk­koon ka­joa­mi­nen puhutti Ou­lun­sa­los­sa

Kristiina Valtanen, Tanja Råman ja Anne Snellman ihmettelivät lomaketta, josta löytyi vain kaksi vaihtoehtoa arvioitavaksi. Harri Kauppinen kertoi, että lomaketta oli kehitetty parempaan suuntaan aiemmin saadun palautteen perusteella.

Kuva: Mirko Kovalainen

OULUNSALO – Ei näissä ole mitään tolkkua. Nämä ovat valtuustopäätösten vastaisia, puuskahti rakennuslautakunnan jäsen Juha-Pekka Vesala (kesk.) tarkastellessaan kahta Oulunsalon palvelukeskittymän vaihtoehtoa keskiviikon Oulun raati -keskusteluillassa.

Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoselvitystä käsittelevä keskustelutilaisuus järjestettiin keskiviikkona Oulunsalo-talolla. Oulunsaloa varten oli laadittu kaksi eri palvelukeskittymävaihtoehtoa, joista monen oli hankala – ellei jopa mahdoton – valita mieluista.

Eniten huolta aiheuttivat Oulunsalon lukion siirtämistä koskevat suunnitelmat sekä Salonpään ja Niemenrannan kouluja koskevat ratkaisut. Myös suunnitelmat kuntalaisten olohuoneesta puhuttivat.

– Tässä eletään deja vu:ta. Tämä ei anna uskoa päätöksentekoon. Voiko todella olla, että valtuusto päättää jotain ja sitten se kumotaan ihan täysin? ihmetteli Salonpään ja Niemenrannan vanhempaintoimikunnan, Onkapannun, jäsen Kristiina Valtanen viitaten vuoden 2016 kesäkuun valtuustopäätökseen säilyttää Salonpään ja Niemenrannan koulut ja Oulunsalon lukio.

Valtanen luovutti tilaisuudessa adressin, jossa vaadittiin uuden, pysyvän koulun rakentamista nykyisen sisäilmaongelmista kärsivän Salonpään koulun tilalle sekä Oulunsalon lukion säilyttämistä. Adressissa oli kaikkiaan 1 370 allekirjoitusta.

Oulun raati -tilaisuuksien sarja oli osa palveluverkkoselvityksen vaikutusten arviointia. Sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Satu Haapanen painotti alkusanoissaan, ettei mitään ole vielä päätetty vaan tilaisuus on osa päätöksentekoprosessia. Tämän vuoksi keskustelua kuuntelemassa oli myös iso joukko viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. Palveluverkkoasia on tarkoitus saattaa kaupunginhallituksen päätettäväksi maalis–huhtikuussa.

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä muistutti, että selvitystä tehdään viiden miljoonan säästöjä tavoitellen.

– Säästöjä tehdään ensisijaisesti rakenteista, sillä henkilöstöstä säästäminen olisi huomattavasti huonompi vaihtoehto, Penttilä totesi.

Oulunsalo-talon illassa käsiteltiin samanaikaisesti myös Kaukovainion, Maikkulan ja Kaakkurin palvelukeskittymiä. Eniten väkeä saapui kuitenkin Oulunsalosta, jossa esitetyt muutokset ovat suurempia kuin muualla eteläisellä alueella.

Moni oli saapunut iltaan jakamaan ajatuksiaan oman alueensa palveluiden kehittämisestä. Vastauslomakkeella päästiin kuitenkin arvioimaan tarkemmin vain kahta vaihtoehtoa. Sivistyslautakunnan jäsenenä ja varavaltuutettuna toimivan Suvi Helasen (kesk.) mukaan kyselylomakkeessa olisi pitänyt kuntalain mukaan olla myös nollavaihtoehto, eli nykytilanne, johon esitettyjä vaihtoehtoja olisi voinut verrata.

– Nyt on valittava kahdesta huonosta. Sekin on iso miinus, että koululaiset ja opiskelijat, joita tämä eniten koskettaa, eivät osallistu kyselyyn. Tässä ollaan tekemässä vuosikymmenten ratkaisua, mutta ei katsota, mihin kaikkeen sillä on vaikutusta, Helanen totesi.

Lomakkeen koettiin rajoittavan vastaajien sananvapautta.

– Tässä on pakko valita jompikumpi ja lähteä arvioimaan sitä, tuumasi oulunsalolaisvaltuutettu Anne Snellman (sin.) lomaketta tutkiessaan.

– Olen todella pettynyt. Prosessissa ei jätetä valinnalle vaihtoehtoa. Miten voin ilmaista oman kantani? ihmetteli Tanja Råman.

Lukion siirtäminen pois Oulunsalosta oli osa molempia palvelukeskittymävaihtoehtoja. Oulunsalon yhteistyöryhmän puheenjohtaja Kati Perälä koki esitysten jättäneen mielikuvan, että päätös lukion lakkauttamisesta on jo tehty.

– Tuntuu vähän siltä, että tässä on nyt vain kaksi huonoa vaihtoehtoa, joista valita. Reuna-alueita vähennetään palveluita ja keskitetään niitä keskustaan, hän pohti.

Hän ei ollut täysin vakuuttunut siitä, miten suuri vaikutus lomakkeen täyttämisellä lopulta oli.

– Mutta aina voi toivoa. Ja aina pitää yrittää, Perälä kiteytti.

Kuntalaisvaikuttamisen koordinaattori Tuula Hautamäki kertoi, että lomakkeen muotoilua oli kritisoitu jo aiemmin järjestetyissä raadeissa. Aluepäällikkö Harri Kauppisen mukaan lomaketta oli muokattu parempaan suuntaan palautteen pohjalta. Myös keskustelulle ja yhteenvedolle oli varattu enemmän aikaa kuin aiemmissa raadeissa. Kauppinen painotti, että ennakkovaikutuksia arvioidaan kahdesta vaihtoehdosta. Useammat vastaajista päätyivät kuitenkin lisäämään lomakkeeseen kolmannen vaihtoehdon, jossa ilmaistiin, ettei kumpikaan esitetyistä vaihtoehdoista ollut hyvä tai sopiva.

Arviointilomakkeiden täyttämisen jälkeen kuntalaisille annettiin vapaa sana. Eläkeliiton Oulunsalon yhdistys ry:n puheenjohtaja Urho Mäkelä oli huolissaan säästökuurin nopeasta tahdista ja siitä, miten koulujen lakkauttamiset vaikuttaisivat alueen vetovoimaan.

– Supistukset ovat vetovoimaisuutta ajatellen huonoja ja säästöjenkin kannalta kyseenalaisia. Olin aikoinaan vahvasti Oulun liittymisen kannalla, mutta nyt on alkanut epäilyttää, hän totesi.

Juha-Pekka Vesala muistutti, etteivät Salonpään ja Niemenrannan koulut ole ainoastaan oppilaiden käytössä vaan koulun saleissa on myös runsaasti iltakäyttöä. Hän myös piti kaupungin hankeselvityksissä olleita koulun rakennuskustannuksia korkeina ja mainitsi, että koulukyydityksistäkin aiheutuu oma menoeränsä.

Matti Lääkkö sen sijaan kyseli, onko lukion Kaukovainiolle siirtämisessä huomioitu rakennuksen sisäilmaongelmat. Mika Penttilän mukaan Kaukovainion ammattikorkeakoulun 30 000 neliöstä löytyy huonokuntoista tilaa, mutta myös uudempaa, tervettä tilaa.

Ervastinkylän kyläyhdistyksen aktiivitoimija Jouni Niemisalo oli sitä mieltä, että molemmat Oulunsaloa koskevat vaihtoehdot kuihduttaisivat alueen.

– Jos valitaan ensimmäinen vaihtoehto, lapsiperheet lähtevät ja alue kuolee ja jos valitaan toinen, se kuihtuu.