– Koska sä tulet uudestaan?
– Saako halata?
Kouluvaari ja -muori eivät pääse lähtemään Lumijoen esikoulusta noin vain. Jokakeskiviikkoinen visiitti päättyy useimmiten pitkiin rupattelutuokioihin, halauksiin ja vilkutuksiin.
Tapio Junkkonen on kouluvaari jo viidettä vuotta. Salme Tornio astui koulumuorin saappaisiin Aura Anttilan jälkeen viime keväänä. Anttilaa ennen muorin pestiä hoiti Minna Myllynen.
Tavallisesti Junkkonen ja Tornio käyvät koulussa vuoroviikoin keskiviikkoisin, mutta tänä keskiviikkona he tulivat yhdessä. Mukaan liittyi vielä ”teemamuori” Sirkka Kyrö.
Aina joskus eskarilaiset, ykkös-kakkosluokkalaise ja pienryhmäläiset nimittäin yllätetään. Niin kävi nytkin: vaarilla ja muoreilla oli laulujen, leikkien ja lorujen lisäksi tuomisinaan pääsiäismunia ja ilmapalloja.
Joose Tervon ja Jonna Mäkitalon mielestä kouluvaarilla ja muorilla on aina hyvät jutut.
– Ne päivät on kivoja, kun koulumuori tai -vaari käy. Muori kertoo juttuja hölmöläisistä ja vaari hassuista eläimistä, kertoo Jonna.
– Ja vaarikin lukee satuja: Punahilkasta, Kultakutrista ja kolmesta karhusta, antaa Joose esimerkkejä.
– Sitten me jutellaan kaikenlaisesta. Eläimistä, koulujutuista ja sen sellaisista, Jonna kertoo.
Joosen mieleen on jäänyt erityisesti se, miten Tapio-vaarin oli aikoinaan otettava omaat eväät kouluun.
– Ja sitten sitä jahtasi koulumatkalla jokin eläin – lintu se taisi olla, Joose muistaa.
Kouluvaari- ja muoritoiminta sai alkukipinänsä syksyllä 2013 koulun kehitystyöryhmässä, johon kuului myös sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Tapio Junkkonen. Tällaisesta toiminnasta puhuttiin ohimennen, ja ajatus jäi itämään.
– Mietin, olisiko minusta kouluvaariksi, Junkkonen kertoo ja otti pian yhteyttä koulun rehtoriin.
Jo alkuvuodesta 2014 Junkkonen alkoi käydä koulussa keskiviikkoisin. Vuoden kuluttua hän sai avukseen koulumuorin.
– Tämä on mukava lisä kotihommille. Kylilläkin lapset tunnistavat ja tulevat juttelemaan, tuorein koulumuori Salme Tornio sanoo.
Junkkonen nauraa, että kouluvaarilla ja -muorilla ei ole velvollisuuksia, vaan pelkkiä oikeuksia.
– Tästä on myös hyötyä sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtajana. Kun on sisällä kouluelämässä ja ajan hermolla, päätösten tekeminen on helpompaa.
Sirkka Kyrö käy koulussa tarpeen mukaan musisoimassa tai loruttamassa lapsia lorupusseineen. Joulun aikoihin hän jakoi eskarilaisille yhdessä Salme Tornion kanssa kudotut villasukat.
Eskariopettaja Marja Tolkkinen huomauttaa, että muorin ja vaarin vierailut loksahtavat hyvin esiopetussuunnitelmaan esimerkiksi äidinkielen ja ilmaisutaidon osalta.
– Lisäksi lapset oppivat olemaan eri-ikäisten ihmisten kanssa.
Eskariopettaja Kirsti Virolainen sanoo, että monille lapsille on tärkeää halata tai päästä istumaan koulumuorin tai -vaarin syliin.
– Tällaista yhteisöllisyyttä lisäävää vapaaehtoistoimintaa voisi olla enemmänkin.