Rantalakeus tiesi kertoa, miten Limingan kunnanhallitus on käsitellyt koulujen kohtaloa. Ketunmaan , Rantakylän ja Lakeuden kouluja on esitetty purettaviksi ja ainakin Ketunmaan koulutonttia myytäväksi.
Koulukuolemat ovat aiemmin kirpaisseet Limingassa. Koulukuolemista Lapinkankaan ja Heinijärven hirsikoulut selvisivät hengissä ja ovat yksityiskäytössä.
Tietenkin olen puolueellinen ja tunnen lukkarinrakkautta yli satavuotiasta Ketunmaan koulua kohtaan. Koulu on viimeisten vuosikymmenien aikana ollut kyläläisten tukikohtana. Toivon mukaan näin on myös jatkossa!
Kirjoitin koulun 70-vuotisjuhlaan historiikin. Siinä on päätössanat:
”Niinpä olen nyt kertonut koulustamme pätkiä kautta vuosikymmenien. Mitäpä tähän enää muuta lisäisin kuin toivomuksen, että koulumme kestäisi vastaisuudessakin muutosten myllerryksessä, sillä kylä ilman koulua on kuollut kylä”.
Muutosten myllerrykset lopettavat Ketunmaan koulun. En tiedä, miksi uutta koulua ei rakennettu nykyiselle tontille. Oliko tontti liian pieni? Eikö tontin vierestä ollut lisämaata saatavissa? Oliko muita syitä, joiden vuoksi uutta koulua ei rakennettu vanhan koulun tontille?
En varmaan ole ainoa ketunmaalainen, joka toivoo koulunsa säilyvän purkamatta. Kyläyhteisölle se olisi tukikohta monenlaiselle toiminnalle.
Purkamisen tilalle löytyy varmasti toisenkinlainen ratkaisu, jos vain siihen on halua.
Rantakylän koulun asioita en tunne. Sen vain tiedän, että koulu on reippaasti yli satavuotias ja että on kyläyhdistys, joka varmaan puuhaa koulurakennusten säilyttämisen puolesta. Luultavasti siellä velloo samat aatokset kuin Ketunmaassakin.