KEMPELE Viime lauantaina Ketolanperän koululla vietettiin ”kuusijuhlaa”. Kyläyhdistys oli ideoinut jo aiemmin kylälle Suomen juhlavuoden kuusen istutusta. Nyt kun koululaisilla oli tiedossa lauantaikoulu- ja liikuntapäivä, päätettiin pyytää koulu mukaan yhteiseen tapahtumaan.
Ketolanperällä koulu ja kyläyhdistys ovat aina tehneet yhteistyötä, niinpä nytkin ajatus sai innokkaan vastaanoton. Tapahtuma oli tarkoitettu koko kylälle joten piha täyttyi pian lapsista ja aikuisista. Lapsilla oli omaa ohjelmaa. Aamunavauksen ja päivän ohjelman jälkeen oli pihalla erilaisia pelejä ja kepparirata.
Koulun vanhempienyhdistys oli mukana pitämässä kanttiinia ja kirpparia. Kyläyhdistys osallistui tapahtumaan paistamalla makkarat koululaisille. Kanttiinissa sai nauttia päivän mittaan maukkaita leivonnaisia kera kahvin ja mehun. Kotiinviemisiksikin pöydässä oli tarjolla monenlaisia kakkuja.
– Sinappia vai ketsuppia? kysyi mausteiden jakajana toiminut kyläyhdistyksen jäsen Jaana Koski noin yhdeksänkymmentä kertaa. Ketsuppi voitti sinapin ylivoimaisesti. Sinappi+ketsuppi ja ei mitään, saivat muutaman hajaäänen.
Kun lapset olivat saaneet osansa, kyläyhdistyksen naiset lisäsivät makkaroita grilliin ja möivät niitä yleisölle. Makkaroita riitti jokaiselle tapahtumaan osallistujalle, pikku rahalla sai makkaran. Koko tuotto lahjoitettiin koululaisten retkirahastoon.
Makkaransyönnin jälkeen siirryttiin vanhan koulun päätyyn, jonne oli kaivettu valmiiksi kuoppa juhlakuuselle. Mukana olivat kaikki oppilaat ja vieraat. Tilaisuuden aloitti rehtori Päivi Mertaniemi, joka kertoi lyhyesti Itsenäisyyden kuusen tarinan.
– Kun Suomi itsenäistyi 1917, kylvettiin Itsenäisyyden kuusi. Tämä puu istutettiin Helsingin Kaivopuistoon vuonna 1931. Kun Suomi täytti 50 vuotta 1967, istutettiin yli 30 000 Itsenäisyyden kuusen siemenistä kasvatettua jälkeläistä, Kotikuusta, eri puolille Suomea. Kun Suomi täyttää sata vuotta vuonna 2017, istutetaan Tulevaisuuden kuusia.
Ketolanperän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Lauri Pelkonen kertoi koulun ja kyläyhdistyksen yhteistyöstä ja siitä, kuinka tärkeää on että lapset saavat käydä ensimmäiset kouluvuotensa lähellä kotia, tutussa ympäristössä.
– Ketolanperän koulu oli oppilaspulan takia lakkautusuhan alla 1980-luvun alkupuolella. Silloinen koulun johtaja Paavo Ahola oli aktiivinen koulun puolustaja. Hän kulki talosta taloon ja piti kirjaa kuinka paljon lapsia on tulossa kouluikään. Kylätoimikunta ja kyläläiset olivat samaa mieltä koulun säilymisen puolesta. Tuloksena oli, että kunta myönsi koululle lisäaikaa ja niin koulu pelastui.
Tämän jälkeen lapset lauloivat juhlakuusi -laulun ja sen jälkeen yksi koulun oppilaista ja Päivi Mertaniemi istuttivat kuusen yhdessä.
Viimeisenä ohjelmanumerona Lauri Pelkonen nimesi Ketolanperän kyläyhdistys ry:n ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi Timo Paakin ja luovutti hänelle kunniakirjan.
– Tunnet Ketolanperän historian ja olet toiminnallasi vaalinut sen perinteitä ja luontoarvoja. Sait toiminnallasi kyläläisiin yhteisöllisyyden tunteen ja myös kyläläiset kiinnostumaan kaikkia asukkaita koskevista asioista, perusteluissa muun muassa todettiin.
