OULUNSALO Kakkosluokkalaiset Miro Kolppanen, Siiri Anttonen ja Julia Leino kumartuvat vihkojensa ylle ja keskittyvät lauseiden muodostamiseen. Luokanopettaja Maija Viljamaa on antanut tehtäväksi kirjoittaa Opin ja kehityn -vihkoon, mitä viikon varrella on tehty, mikä on mennyt hienosti ja mitkä suunnitelmat ovat vielä toteuttamatta.
Kolmikko istuu pehmeillä raheilla. Jotkut saman tehtävän parissa ahertavat luokkakaverit ovat valinneet työskentelypaikakseen perinteiset pulpetit. Ja onpa niitäkin, jotka makoilevat kirjoittamassa kokolattiamatoilla tai rappusilla opetustilan ulkopuolella.
Parin viikon ajan Pitkäkankaan koulun ensimmäiset ja toiset luokat sekä eskarilaiset ovat opiskelleet koulun liikuntasalissa. Tilaan on rakennettu väliseinien avulla seitsemän vajaan 48 neliön opetustilaa, jotka ovat ylhäältä avoimia. Luokissa ei ole ovia, vaan tila eristetään paksuilla verhoilla. Osa opetustiloista on yhdisteltävissä viereisen luokkatilan kanssa.
Miro, Siiri ja Julia tykkäävät uusista tiloista.
– On kivaa, että voi välillä tehdä tehtäviä vaikka lattialla tai portailla.
– Tai raheilla tai vaikka pöydän alla! lisää Julia.
Kolmikon mielestä on myös helpompaa opiskella, kun saa itse valita työskentelypaikkansa.
– Paitsi silloin, kun nuo kaksi ovat vierekkäin. Ne alkavat hihittää aina, Siiri viittoilee luokkatovereihinsa.
Joitain muutoksia järjestely on tuonut rutiineihin. Reppujen paikka on luokkatilan nurkassa, ja ulkovaatteet on jätettävä tyttöjen pukuhuoneeseen. Liikuntasalia ei myöskään voi käyttää, vaan sisäliikuntatunnit pidetään Oulunsalon liikuntakeskuksessa.
– Olen pitänyt salissa yhden liikuntatunnin, jossa noita rappusissa hypittiin parkouria. Lapset tykkäsivät kovasti, kertoo Viljamaa.
Koska luokkatilat ovat ylhäältä avoimet, opettajat ovat sopineet, että kello 9-12 väliset tunnit ovat hiljaisia. Esimerkiksi musiikin tunnin voi pitää heti aamulla tai sitten iltapäivällä. Myös opetustavat ovat muuttuneet.
– Ääniä kuitenkin jonkin verran kuuluu, joten siksi lapset joutuu ottamaan lähiopetushetkiksi aivan lähelle.
Kun Pitkäkankaan yhtenäiskoulun remontti alkoi, koulun rehtori Seppo Pasaselle osoitettiin väistötiloiksi Patamäen koulu. Ongelma oli vain se, että sinne mahtui seitsemän opetusryhmää eli luokat 3-5. Pitkäkankaalla väistötiloja tarvitsevia opetusryhmiä oli neljätoista.
Oli pakko miettiä muita vaihtoehtoja eka- ja tokaluokkalaisille, kun kuudesluokkalaiset saatiin sijoitettua Kirkonkylän koululle.
Oulunsalossa pengottiin kaikki väistötiloiksi sopivat kiinteistöt teollisuushalleista Oulunsalotaloon ja päiväkotiin saakka. Passelia tilaa ei löytynyt.
Kun rakennuttaja, suunnittelija, rakentajat ja käyttäjät pohtivat asioita yhdessä, löytyi toisenlainen vaihtoehto.
Väliaikaiset alaluokkalaisten ja eskarilaisten ”kotipesät” päätettiin rakentaa koulun liikuntahalliin. Pasanen hahmotteli ajatuksiaan ruutupaperille, ja arkkitehti Kalle Vahtera Alt Arkkitehdeistä piirsi suunnitelmat.
Tiloja rakennettaessa on käytetty akustiikka-asiantuntijana Jaana Jokitulppoa.
– Väistötilat toimivat testilaboratoriona erilaisille materiaaleille ja kalusteille. Esimerkiksi lattiamatot ovat eri paksuisia, ja joidenkin mattojen alla on käytetty solumuovia. Oviaukkojen edessä olevista verhoista osa on tehty yksinkertaisesta, osa jopa viisinkertaisesta materiaalista. Myös osa kalusteista on uusia ja avoimeen oppimisympäristöön sopivia. Pääsemme nyt testaamaan niitäkin, Pasanen kertoo ja esittelee säädettävää pöytää.
Opetustiloihin on vedetty sähköt ja asennettu videotykit. Opettajilla on pian käytössään läppärit. Liikuntasalin keskikäytävällä olevat rappuset rakennettiin paikan päällä. Ne ovat liikuteltavat, ja niille on käyttöä senkin jälkeen, kun liikuntasali on taas alkuperäisessä käytössä.
Joulutauon aikana liikuntasalissa mitataan jälkikaikuja. Kaikki koulun lattiat katetaan remontin yhteydessä kokolattiamatoilla, ja Pitkäkankaan koulusta tulee kengätön koulu.
Tilat toimivat testilaboratoriona erilaisten materiaalein ja kalusteiden lisäksi myös uudelle opetussuunnitelmalle ja erilaisille opetustavoille. Omien tilojen käytöstä väistötiloina kertyy myös säästöjä.
– Enkä osannut kuvitella, että väliaikaisista tiloista tulisi näin hienot, Pasanen kehuu.
Alakoululaisten tilojen remontin valmistuttua, Patamäen koulussa opiskelevat koululaiset ja juhlasalin opetustiloihin sijoitetut alaluokkalaiset siirtyvät omiin tiloihinsa. Sen jälkeen remontti siirtyy yläkoulun puolelle, ja osa yläkoululaisista siirtyy opiskelemaan liikuntasaliin rakennettuihin tiloihin. Viimeisessä vaiheessa peruskorjaukseen joutuvat tekniset tilat ja ruokalasiipi.
Pitkäkankaan koulun noin kymmenen miljoonaa euroa maksavan peruskorjauksen pitäisi olla valmis vuoden 2019 kevätlukukauden loppupuolella. Lopullinen valmistumispäivä selviää myöhemmin.
Anttosen Siiri ei ole kovin innostunut remontin etenemisestä.
– Ei ole yhtään kiva siirtyä täältä tavallisiin luokkiin, rahillaan temppuileva tyttö tuumaa.
(Juttua korjattu 8.12. klo 10.30: Luokanopettajan nimi korjattu Maija Viljamaaksi ja akustiikka-asiantuntijan nimi korjattu Jaana Jokitulpoksi.)