Rantalakeus Viime vuosina monivaikutteiset kosteikot ovat herättäneet paljon kiinnostusta viljelijöissä ja yhdistystoimijoissa, sillä niillä parannetaan vesistöjen tilaa, lisätään luonnon monimuotoisuutta sekä riistan elinympäristöjä.
Kosteikkojen perustamiseen liittyvä ei-tuotannollinen investointituki on suuruudeltaan maksimissaan 11 669 euroa hehtaarilta.
– Maksimitukitaso on suuruudeltaan jo sellainen, että sillä on mahdollista saada perustettua kosteikkoalue. Jos perustettava kosteikko tai uoma on kooltaan 0,3-0,5 hehtaaria, korvausta maksetaan enintään 3 225 euroa kohteelta, kertoo maisema- ja ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa Oulun maa- ja kotitalousnaisten ja Pro Agria Oulun Vyyhti II -hankkeesta.
Lakeuden alueelle on tehty useampia kosteikkoyleissuunnitelmia, joissa esitetyt kohteet huomioidaan myös ei- tuotannollisten investointitukien rahoituskriteereissä. Uusin tämän alueen suunnitelmista on laadittu Temmesjoen valuma-alueella vuonna 2010.
– Hyviä paikkoja kosteikoille löytyy esimerkiksi joutomailta, metsistä ja peltojen reunoilta. Alue voi olla luontaisesti kostea paikka tai siihen kerääntyy helposti esimerkiksi tulvien aikaan vettä. Vesiensuojelun kannalta paras vaihtoehto olisi toteuttaa kosteikko patoamalla, Satomaa sanoo.
Patoamalla toteutettu kosteikko voidaan rakentaa esimerkiksi vesistön notkoon, joka on peltojen yleistasoa alempana.
– Patoamalla toteutettu kosteikko on usein kustannustehokas ja ympäristön kannaltakin parempi vaihtoehto. Kosteikon voi toteuttaa myös kaivamalla jos alue on patoamiseen liian tasaista. Mikäli kosteikko toteutetaan kaivamalla, on alkusuunnittelun yhteydessä mietittävä myös läjitysmaiden määrät ja mihin ne sijoitetaan.
Ei-tuotannollisten investointitukien ehtona on, että kosteikon yläpuolisella valuma-alueella tulee olla peltoja vähintään 10 prosenttia. Päätöksen kohteen sopivuudesta tukeen tekee aina ELY-keskus. Kosteikon minimikoko on 0,5 prosenttia kosteikon yläpuolisesta valuma-alueesta.
– Kosteikon perustaminen esimerkiksi isomman joen tai ojan varteen voi olla liian mittava prosessi ja kosteikon minimikoko, puoli prosenttia yläpuolisesta valuma-alueesta, saattaa muodostua haastavaksi toteuttaa. Sopivampi kosteikko valuma-alueineen löytyy usein pienemmän uoman varresta, joka laskee esimerkiksi isompaan jokeen.
ProAgria Oulun hallinnoimassa Vyyhti II - hankkeessa on kehitetty vesistökunnostajan karttapalvelua, jonka testiversiosta voit tarkastella myös vesistöjen valuma-alueita. Testiversio löytyy osoitteesta www.proagriaoulu.fi -> VYYHTI II -> Ajankohtaista.
– Alkutarkastelun jälkeen voi ottaa yhteyttä kosteikkosuunnittelijaan ja vielä tarkastella kohteen sopivuutta tuen piiriin. Vaihtoehtoina kosteikkotuissa ovat myös kosteikkoketjutukset ja uomien luonnonmukainen peruskuivatus.
Ei-tuotannollisten investointien hakemukset liitteineen tulee jättää ELY-keskukseen viimeistään 15. kesäkuuta mennessä.