TYRNÄVÄ Länkisten idylliseen pihapiiriin on kerääntynyt jo mukavasti väkeä. Alkamaisillaan on Korpifestarien toisen tulemisen toinen päivä. Aiemmin perjantaina tapahtumasarja käynnistettiin jo lauluiltaman ja pihatanssien merkeissä.
Tänään esiinnytään otsikon ”Suvisäkeitä ja -säveliä 100-vuotiaalle Suomelle” alla.
Arvo Lempisen kaihoisa hanurimusiikki täyttää hetkessä soinnillaan pihamaan. Esiintymässä on niin lauluryhmät Hormoonisiskot ja Kippurakvartetti kuin Tyrnävän kunnanjohtaja Marjukka Manninenkin. Hänen esittämänsä ”Hummani hei” innostaa yleisön oikein taputtamaan mukana.
Väliin lausuu tapahtuman puuhanainen Tuula Länkinen runoja ja tarinanpoikasia kappaleita kyydittämään. Vaikuttava on esimerkiksi V.A. Koskenniemen ”Yksin oot sinä ihminen”, jota väki hiljentyy liikuttavankin syvästi kuuntelemaan. Siinä eittämättä tavoitettiin jotain oleellista satavuotiaan Suomen kulttuurista - Koskenniemen runon melankolinen pohjavire on hyvinkin tunnistettavissa lukuisista suomalaisista romaaneista, runoista ja vaikkapa ihan populaarimusiikista. Rauhaisa, metsäinen miljöökin säestää runoa täydellisesti.
Leppoisa tunnelma sopii ympäristöön kuin nakutettu. Ihmisetkin ovat kaikki hyväntuulisia ja nauravaisia.
Vajaan parin tunnin ohjelman jälkeen sai väki nauttia halutessaan vielä kahvit. Monet tuntuivat olevan iloisia, että Tyrnävän kovin hiljaisen heinäkuun tapahtumapuolella on jotain eloa.
Mutta mikä oikeastaan oli Röön rannassa esiintynyt Kippurakvartetti? Nimi muistuttaa epäilyttävän tutulta, sillä ainakin vanhempi kansa muistaa muuan Kipparikvartetin, joka esiintyi aina 1950 -luvulta 80-luvulle saakka.
Samasta ryhmästä ei kuitenkaan ole kyse, eivätkä Kipparikvartetin laulajat ole sentään haudoista nousseet. Tämä kvartetti koostuu ihan tyrnäväläisistä laulajista, tarkemmin ottaen Esa Linnolasta, Sakari Haatajasta, Mauri Koskesta ja Timo J. Kaupista.
– Innoitus nimeen toki saatiin Kipparikvartetilta, nelikko kertoo pilke silmäkulmassa.
Lauantainen esiintyminen oli tällä kokoonpanolla ensimmäinen. Sitä varten ei kuitenkaan aivan hampaat irvessä harjoiteltu, vaan muutaman kerran yhdessä laulelu riitti - kappaleet kun olivat kaikille jo entuudestaan tuttuja.
Helppoja ne eivät kuitenkaan kaikki ole - esittihän kvartetti muun muassa Hiski Salomaan haastavaa tuotantoa.
– Vaatii kuitenkin rohkeutta esiintyä täällä. Kokemustahan kaikenlaisesta esiintymisestä meiltä kaikilta toki löytyy, mutta kyllä tällainen on ihan oma juttunsa, kertoo Sakari Haataja.
– Yhdessä laulaminen on muutenkin erilaista. Aina saa tukea kaverilta.
Mieleenpainuvinta on Haatajalle ja Linnollalle ollut esiintyminen muistisairaille vanhuksille.
– On ihme, miten laulut pysyvät ihmisellä mielessä, vaikka puhekykykin olisi kadonnut. Pahastikin dementoituneet löysivät yhtäkkiä lauluihin sanat, miehet kertovat.
Laulukokemusta siis riittää jokaisella kvartetin jäsenellä.
Linnola on miehistä eniten työskennellyt musiikin parissa, mutta kukaan ei kuitenkaan ole laulutunteja ottanut. Kaikki ovat itseoppineita.
Kirkkokuorossa yhteen hiileen puhaltaminen on käynyt laulurintamallakin tutuksi.
– Mielestäni koskaan ei mieskuorosta voi liikaa volyymia lähteä, Haataja toteaa nauraen.
Kvartetin tulevaisuudesta eivät miehet kuitenkaan osaa tällä haavaa sanoa. Ainakaan vielä ei muita keikkoja ole sovittuna.
– Katsotaan ensin arvostelut, Timo J. Kauppi naurattaa kvartettia.
Röön rannassa tapahtumat jatkuvat vielä ensi viikolla. Luvassa on niin kantri-kabareeta, Rita Magga-Kumpulaisen runonlausuntaa kuin hiljentyminen maakirkon pariin. Korpifestarit päättää kirkon jälkeen sunnuntaina 6. elokuuta Topi Mikkolan Parhaat miesmonologit.
Vielä ehtii siis nauttimaan osansa kulttuurista!