Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Kom­ment­ti Kier­to­kaa­ren pa­laut­tee­seen

1.11.2018 julkaistussa Kiertokaaren palautteessa koskien jätemaksuja nostettiin esille väite Pihla Hasanin vihjailusta, että Kiertokaaren alueella Lakeuden Ekoa kustannustehokkaampi jätehuolto olisi rakennettu vaaleanpunaisten pilvilinnojen varaan. Mikäli näin on, niin Kiertokaaren ja Lakeuden Ekon toimialueiden eteläpuolelta löytyy toinenkin vastaava linnake. Ei kenties aivan yhtä punaisen sävytteinen, sillä Lakeuden Ekon taksa polttokelpoiselle jätteelle on vain 44 prosenttia Vestia Oy:n hintaa korkeampi, toisin kuin vertailtaessa Kiertokaaren 60 prosentin eroon.

Pilvilinnojen sijaan selitys löytyy jätehuollon volyymiluonteisuudesta, kuten Kiertokaaren palautteessa hyvin tuodaan ilmi. Vertailu ympäröivien kuntien hintatasoihin tuo tämän selkeästi esille. Niissä kunnissa, joissa toimitaan jätehuollon järjestämisen osalta osana suurempaa kokonaisuutta päästään selkeästi nauttimaan edullisemmista hinnoista. Käytännön esimerkkinä volyymin vaikutuksesta toimii yksin jätehuoltonsa järjestävä Raahen kaupunki, jossa polttokelpoisen jätteen vastaanoton hinta on miltei kaksinkertainen verrattuna pienempään naapuriinsa Pyhäjokeen, joka Vestian osakkaana hyötyy 16 kunnan muodostamasta volyymiedusta.

Lakeuden Ekon muodostaneiden kuntien poliittinen päätös erota Kiertokaaresta poikkeaa Suomen jätehuollon yleisestä linjasta. Esimerkkinä eteläisessä Suomessa saman tarkastelun läpikäynyt yli 40 000 asukkaan Nurmijärvi siirtyy tulevan vuoden alusta osakkaaksi kuntien omistamaan jätehuoltoyhtiöön. Kiertokaaresta eronneiden kuntien tavoitteena oli saada itsenäisesti kehitettyä jätehuollon palveluita ilman kokonaiskustannusten nousua. Realiteetit taksojen osalta on nyt nähty, joten mielenkiinnolla jäämme odottamaan palveluiden kehittymistä.

Olavi Soinio

toimitusjohtaja

Vestia Oy